Ģ��ֱ��

Kansainvälistä aivoviikkoa vietetään tänä vuonna 10.–16. maaliskuuta. Jyväskylän yliopistossa monitieteistä aivotutkimusta tehdään muun muassa neuropsykologian, kognitiotieteen ja musiikintutkimuksen saralla. Aivoviikon videoissa Jyväskylän yliopiston tutkijat tutustuttavat kuuntelijan muutamiin aivoihimme ja käyttäytymiseemme vaikuttaviin tekijöihin. 

Videoluennot ovat katseltavissa . Kanavalta löytyvät myös vuosien 2021 ja 2022 Aivoviikon videot.

Miten musiikki vaikuttaa aivoihimme

Musiikin professori Petri Toiviainen esittelee luennossaan, kuinka musiikkia käsitellään aivoissa ja miten se vaikuttaa sekä välittömästi että pitkäaikaisesti aivojemme toimintaan. Musiikin prosessointi edellyttää eri aivoalueiden yhteistyötä, ja sen ennakointi sekä siihen reagoiminen liittyvät motorisiin, kognitiivisiin ja emotionaalisiin mekanismeihin. Musiikin harrastaminen puolestaan muokkaa aivojen toimintaa ja vahvistaa hermoverkkojen yhteyksiä, mikä tukee tarkkaavaisuutta, muistia, liikkeiden hallintaa ja tunneprosessointia.

Oppimisvaikeudet vaikuttavat ihmisen sosioemotionaaliseen käyttäytymiseen

Videoluennossaan kliinisen psykologian apulaisprofessori, neuropsykologian erikoispsykologi Tuija Aro kertoo oppimisvaikeuksista ja niiden yhteyksistä sosioemotionaaliseen oireiluun lapsuudessa ja aikuisuudessa. Hän esittelee tutkimustuloksia, joita on saatu tarkasteltaessa Lastentutkimusklinikan aineistoa. Klinikkaa pitivät yllä Niilo Mäki Instituutti ja Jyväskylän Perheneuvola vuosina 1985–2023.

Hermoston toiminta ihmisen ja koiran vuorovaikutuksessa

Akatemiatutkija Miiamaaria Kujala psykologian laitokselta perehtyy tutkimuksissaan ihmisen ja koiran väliseen vuorovaikutukseen.
Ihmisen ja koiran suhteessa on paljon samaa kuin lapsen ja vanhemman välisessä suhteessa, mutta myös eroja löytyy. Koiran ja ihmisen vuorovaikutus voi aiheuttaa niin fysiologisia kuin autonomisen hermoston tai hormonitasojen muutoksia molemmissa osapuolissa – sekä hyvässä että pahassa. Äskettäin on havaittu myös liikkeen ja sykevälivaihtelun olevan yhteydessä koiran ja ihmisen välillä erityyppisten vuorovaikutusjaksojen aikana.

Keho–aivot vuorovaikutus ja sen merkitys kokemukselle

Apulaisprofessori Tiina Parviainen kertoo luennossaan, miten autonomisen hermoston toiminta vaikuttaa aivoihin ja yksilölliseen kokemukseen.
Yleensä ajattelemme, että aivot ohjaavat kehomme toimintaa. Tieto kulkee kuitenkin myös toiseen suuntaan – keho välittää meille tärkeää tietoa omasta tilastamme ja ympäristöstämme. Kehon viestine havaitsemisessa on eroja, aivan kuten persoonissamme. Esimerkiksi varautunut temperamentti on yhteydessä kehoaistin herkkyyteen.