Luokkanousu voi tuoda terveemmän vanhuuden
Jyväskylän yliopiston Gerontologian tutkimuskeskuksen ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin, miten sosioekonomisen aseman muutos eli sosiaalinen liikkuvuus on yhteydessä fyysiseen ja psyykkiseen elämänlaatuun. Tutkimuksessa samojen henkilöiden elämänlaatua seurattiin 17 vuoden ajan vuosina 2001–2003, 2011–2013 ja 2017–2018.
Sosioekonominen asema kuvaa ihmisen asemaa yhteiskunnassa. Sitä kuvaavat esimerkiksi ammatti, tulot, ja koulutus. Sosioekonominen asema laski lapsuudesta aikuisuuteen noin kolmanneksella tutkittavista.
Tutkimus osoitti, että lapsuudesta aikuisuuteen laskeva sosioekonominen asema oli miehillä yhteydessä heikompaan elämänlaatuun vanhemmalla iällä. Lisäksi havaittiin, että fyysinen toimintakyky oli yhtä hyvä miehillä, joiden sosioekonominen asema nousi lapsuudesta aikuisuuteen kuin miehillä, joiden sosioekonominen asema oli korkea lapsuudesta saakka. Naisilla sosiaalinen liikkuvuus ei ollut yhteydessä elämänlaatuun.
”Tulos antaa viitteitä siitä, että sosioekonomisen aseman parantuminen voi olla terveyden kannalta yhtä hyödyllistä kuin se, että sosioekonominen asema on korkea lapsuudesta asti”, väitöskirjatutkija Anna Lahti pohtii.
”Sukupuolierot voivat osittain selittyä sillä, että naisilla oli tässä aineistossa paremmat elintavat. He käyttivät vähemmän alkoholia ja tupakoivat vähemmän kuin miehet. Lisäksi täytyy muistaa, että tutkimukseen osallistuneiden työssäoloaikaan ei ole ollut tavatonta olla kotiäitinä tai kotirouvana. Näin ollen monen naisen sosioekonominen asema on määrittynyt puolison kautta”, Lahti kertoo.
Tutkimuksessa sosioekonominen asema määritettiin neuvolakortistotietojen ja rekisteritietojen perusteella kattaen sekä lapsuuden että aikuisuuden.
”Tämä on tutkimuksemme vahvuus. Monissa muissa tutkimuksissa joudutaan tukeutumaan tutkittavien omaan, jälkikäteen tapahtuvaan arvioon, joka voi olla epätarkka”, Lahti jatkaa.
Tutkimus perustuu Helsinki Birth Cohort Study -kohorttitutkimuksen aineistoon, jossa seurataan vuosina 1934–1944 Helsingissä syntyneitä henkilöitä. Tutkimus toteutettiin Folkhälsanin tutkimuskeskuksen sosiaaligerontologian tutkimusryhmässä, jota johtaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan professori Mikaela von Bonsdorff.
ܱäܱ첹:&Բ;&Բ;
Lahti, A.-M., Mikkola, T. M., Wasenius, N. S., Törmäkangas, T., Ikonen, J. N., Siltanen, S., Eriksson, J. G., & von Bonsdorff, M. B. (2024). Social Mobility and Health-Related Quality of Life Trajectory Classes Among Older Women and Men. Journal of Aging and Health.
äپٴᲹ:
Anna Lahti, väitöskirjatutkija
Folkhälsanin tutkimuskeskus, Helsinki ja Liikuntatieteellinen tiedekunta ja Gerontologian tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopisto
anna.lahti@folkhalsan.fi
