Ģ��ֱ��

Fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset ovat osa 5.- ja 8.-luokkalaisten liikunnan opetusta. Move!-mittaukset on kehitetty Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa, joka vastaa nykyään kansallisen Move!-järjestelmän kehittämisestä. 

Mittaristo kehitettiin laajassa yhteistyössä kansallisten opetus- ja terveystoimijoiden kanssa vuosina 2010–2012. Tuloksena syntyi kuudesta osiosta koostuva fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaristo, jossa mitataan monipuolisesti oppilaan fyysisiä ominaisuuksia (kestävyyttä, voimaa, nopeutta ja liikkuvuutta) sekä motorisia perustaitoja (liikkumis-, tasapaino- ja välineenkäsittelytaidot). 

“Mittaristo kehitettiin, koska Suomessa oli puute lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä koskevasta tiedosta”, Move!-järjestelmän kehittämispäällikkö Mikko Huhtiniemi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sanoo. 

Move!:n tavoitteena on kannustaa ja tukea lapsia ja nuoria omasta fyysisestä toimintakyvystä huolehtimisessa. Move!-mittaustietoa hyödynnetään koulujen liikuntakasvatuksessa, oppilaiden laajoissa terveystarkastuksissa sekä tiedolla johtamisen työkaluna valtakunnallisesti ja alueellisesti. Mittaustuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteena. 

Uusimmissa mittauksissa positiivisia merkkejä fyysisen toimintakyvyn kehityksessä 

Syksyn 2023 valtakunnallisessa Move!-tiedonkeruussa raportoitiin yhteensä yli 111 000 oppilaan mittaustulokset. Move!-mittausten perusteella 5.- ja 8.-luokkalaisten fyysisen toimintakyvyn lasku on tasaantunut ja jopa osin kääntynyt nousuun valtakunnallisesti. Pojista yhä harvemmalla oli alhainen fyysinen toimintakyky, ja poikien kestävyyskunto sekä liikkuvuus ovat parantuneet. Tyttöjen tulokset ovat pysyneet ennallaan tai hieman parantuneet viime vuodesta. Edelleen kuitenkin 5.- ja 8.-luokan oppilaista reilulla 38 %:lla fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla.  

Fyysisen toimintakyvyn alueelliset erot ovat edelleen merkittäviä 5.- ja 8.-luokkalaisilla. Tiheämmin asutuilla kaupunkiseuduilla toimintakyky on selkeästi parempi kuin harvaan asutuilla alueilla. Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueilla sekä Helsingin kaupungissa fyysisen toimintakyvyn kokonaistulokset olivat valtakunnallisia tuloksia parempia. Keski-Pohjanmaan, Lapin, Kymenlaakson, Satakunnan ja Kainuun hyvinvointialueiden tulokset olivat valtakunnallisia tuloksia heikompia. 

”On ilahduttavaa, että fyysisen toimintakyvyn kehityksessä näkyy positiivisia merkkejä. Monessa perheessä, koulussa ja kunnassa on ehkä kiinnitetty entistä enemmän huomiota lasten ja nuorten liikkumiseen ja toimintakykyyn. Edelleen kuitenkin merkittävällä osalla lapsia ja nuoria fyysinen toimintakyky kaipaa harjoitusta, joten hyviä toimenpiteitä on syytä jatkaa. Erityisen tärkeää on huomioida oppilaat, joiden toimintakyky on heikentynyt. Riittävä fyysinen toimintakyky edistää terveyttä, mutta myös oppimista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia, Mikko Huhtiniemi sanoo.  

“J���ٰ�Dz����� Move!-järjestelmän ja oppilaiden fyysisen toimintakyvyn kehittämisessä on tärkeää keskittyä vaikuttavien ja tutkittuun tietoon nojaavien toimenpiteiden edistämiseen. Olennaista eivät ole mittaukset, vaan se, miten tuloksia hyödynnetään lasten ja nuorten liikkumisen, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi”, Huhtiniemi korostaa.   

Jyväskylän yliopiston lisäksi Move!-järjestelmän keskeisiä toimijatahoja ovat Opetushallitus, valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sosiaali- ja terveysministeriö. Lisäksi kehittämistyössä ovat olleet mukana tieteen tietotekniikan keskus CSC, LIKES by JAMK, UKK-instituutti ja Opettajien ammattijärjestö OAJ. 
 

������ä�پ����dz� 

• Move!-järjestelmä ja tulokset: Move!-järjestelmän kehittämispäällikkö Mikko Huhtiniemi, Jyväskylän yliopisto, puhelin: 040 805 3945, sähköposti: mikko.huhtiniemi@jyu.fi  

• Move!-mittausten tulokset julkaistaan 13.12.2023 myös Opetushallituksen verkkosivuilla