Läpimurto ydinfysiikassa – kolmen eri muodon rinnakkaiselo mitattu ensimmäistä kertaa

Ydinfysiikassa on saavutettu uusi merkkipaalu, kun lyijy-190:n (190Pb) atomiytimessä havaittiin samanaikaisesti kolme erilaista deformaatiota. Nämä voidaan liittää pallomaiseen, oblaattiin (tomaatin kaltainen) ja prolaattiin (vesimelonin kaltainen) muotoon. Tieto haastaa nykyiset teoreettiset mallit ja auttaa kehittämään parempia ydinvuorovaikutusmalleja. Tulokset julkaistiin Communications Physics -lehdessä tammikuussa 2025.
Lyijy-190 ytimen kilpailevat muodot (Janne Pakarinen)
Taiteellinen kuvaus lyijy-190 ytimen kilpailevista muodoista kokonaisenergian minimikohdissa.
Julkaistu
13.1.2025

Vaikka erilaisten muotojen yhteiselo atomiytimessä on ollut tiedossa yli kuuden vuosikymmenen ajan, on kolmen muodon rinnakkaiselon todistaminen suoralla mittauksella ollut vaikeaa. Jyväskylän ja Liverpoolin yliopistojen tutkijoiden mittauksissa yhdistettiin rekyylimerkkausmenetelmä γ- ja elektronispektroskopian tekniikoihin. Mittaukset vahvistivat 190Pb ytimen korkeamman viritystilasarjan prolaatin muodon. Matalin viritystilasarja osoittautui oblaatiksi haastaen aiemmat tutkimukset, joissa ehdotettiin pallomaista muotoa. Lisäksi tutkimuksessa löydettiin ensimmäistä kertaa pallomaiseen muotoon liitettävä viritystila. Kaikki muodot esiintyvät samanaikaisesti lähellä perustilaa. 

- 190Pb on yksi kiehtovimmista tutkimistamme ytimistä, sanoo kaksoistutkintoa Liverpoolin ja Jyväskylän yliopistoissa suorittava väitöskirjatutkija Adrian Montes Plaza, joka analysoi kokeissa kerätyn datan. Muotojen rinnakkaiselon lisäksi näyttää siltä, että 190Pb voisi toimia oppikirjaesimerkkinä tapauksesta, jossa aaltofunktiot ja muodot sekoittuvat merkittävästi, hän jatkaa.  

Eri tekniikoilla yksityiskohtaisempaa tietoa atomiytimestä 

Kokeet suoritettiin Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa, jossa 190Pb ytimen ominaisuuksia tutkittiin kolmella eri tekniikalla. Ensimmäisessä mitattiin °ì±ð°ù°ì±ð¾±³Ùä γ-säteitä ja konversioelektroneja kohtioalueella. Toinen mittaus keskittyi isomeeristen tilojen purkautumisien seurauksena syntyneisiin γ-säteisiin ja kolmannessa tekniikassa hyödynnettiin Doppler-ilmiötä ytimen viritystilojen elinaikojen mittaamiseen. 

- Useiden kokeellisten tekniikoiden yhdistäminen osoittautui tehokkaaksi lähestymistavaksi harvinaisten ydinilmiöiden tutkimiseen, selittää yliopistotutkija Janne Pakarinen Jyväskylän yliopistosta. Eri menetelmät tarjoavat täydentävää tietoa, mikä mahdollistaa paremman kuvan luomisen 190Pb ytimen eri muodoista, hän jatkaa.  

Ydintutkimus haastaa olemassa olevat teoreettiset mallit 

Tutkimus korostaa myös harvinaisten ytimien, kuten 190Pb:n, merkitystä teoreettisten mallien kehittämisessä. Muotojen rinnakkaiselo asettaa huomattavan haasteen ydinteorioille kuvata monimutkaisia kvantti-ilmiöitä. Nyt julkaistut tulokset tarjoavat myös tärkeän vertailukohdan uusien ydinvuorovaikutusmallien parantamiseksi.

Artikkelin tiedot: 

  • Linkki tutkimukseen Nature-portfolion Communications Physics -±ô±ð³ó»å±ð²õ²õä:  

Aiheeseen liittyvä sisältö