Krooniset sairaudet eivät vähennä liikunnasta saatavaa hyötyä
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin, että fyysinen aktiivisuus lisääntyi, kestävyyskunto, lihasvoima ja voimantuottoteho parantuivat vuoden kestäneen monipuolisen liikuntaintervention aikana 70–85-vuotiailla, aiemmin vähän liikkuneilla henkilöillä. Krooniset sairaudet ja niiden riskitekijät selittivät korkeintaan 12 % osallistujien välisistä eroista fyysisessä aktiivisuudessa ja kunnon eri osa-alueissa tutkimuksen alussa, mutta enintään 3 % niissä tapahtuneista muutoksista harjoitusohjelman aikana.
"Oli hienoa havaita, että monisairastavuus ei juuri vaikuttanut liikunnasta saataviin hyötyihin."
Lisääntynyt liikkuminen ja kohentunut kunto voivat parantaa yleistä terveyttä ja toimintakykyä kroonisista sairauksista huolimatta, tutkijatohtori Tiina Savikangas toteaa.
Tyypillisesti monisairaiksi lasketaan henkilöt, joilla on kaksi tai useampia kroonisia sairauksia tai niiden riskitekijöitä. Tämä ei kuitenkaan huomioi eri sairauksien erilaista vaikutusta esimerkiksi yleiseen terveydentilaan ja liikkumiskykyyn. Tässä tutkimuksessa monisairastavuutta tarkasteltiin kaikkien kroonisten sairauksien ja niiden riskitekijöiden kokonaisuutena. Uusi tarkastelutapa mahdollisti sairauksien ja riskitekijöiden kokonaisuuden, mutta myös niiden itsenäisen merkityksen selvittämisen.
"Tutkimuksessa havaitsimme, että eri sairauksien vaikutukset fyysiseen aktiivisuuteen ja kunnon eri osa-alueisiin vaihtelivat. Suurin osa sairauksista ei kuitenkaan vaikuttanut merkittävästi minkään osa-alueen kehittymiseen tutkimuksen aikana, mikä oli meille myönteinen yllätys", kommentoi Savikangas.
Yli 65-vuotiaiden liikkumisen suosituksissa kehotetaan kaikkia liikkumaan oman kuntonsa ja terveytensä sallimissa rajoissa. Liikuntaa aloittaessa krooniset sairaudet on kuitenkin hyvä huomioida ja varmistaa, että liikunnan aloittaa turvallisella ja omaan lähtötasoon nähden sopivalla teholla. Tutkimuksen osallistujat kävivät terveystarkastuksessa ennen harjoittelun aloittamista ja tutkimuksen liikuntaohjelman voima-, kestävyys- ja tasapainoharjoittelu oli todettu heille turvalliseksi.
Arkiliikkuminen sopii kaikille ja jokaisen on mahdollista löytää itselle mielekäs tapa harrastaa liikuntaa.
"Liikunnan aloittamiseen voi pyytää tukea esimerkiksi kunnan liikuntaneuvonnasta ja terveydenhuoltohenkilökunnalta", vinkkaa tutkijatohtori Savikangas.
Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa vuosina 2017–2020 toteutettuun PASSWORD-tutkimukseen osallistui 314 jyväskyläläistä 70–85-vuotiasta miestä ja naista, jotka liikkuivat ennen tutkimuksen alkua suositeltua vähemmän. Kaikki tutkittavat osallistuivat nousujohteiseen lihasvoima-, kestävyys-, tasapaino- ja liikkuvuusharjoittelua sisältäneeseen liikuntaohjelmaan. Puolet tutkittavista osallistui liikuntaohjelman lisäksi tiedonkäsittelytaitoihin kohdentuneeseen tietokoneharjoitteluun. Fyysistä aktiivisuutta selvitettiin kyselyllä tutkimuksen alussa, vuoden kestäneen liikuntaohjelman puolivälissä ja lopussa sekä vuosi sen päättymisen jälkeen. Fyysisen kunnon osa-alueista kestävyyskuntoa mitattiin kuuden minuutin kävelymatkalla, maksimaalista lihasvoimaa maksipolvenojennustestillä ja voimantuottotehoa viiteen tuolilta nousuun kuluneella ajalla. Kestävyyskuntoa ja voimantuottoteho mitattiin ennen liikuntaohjelman alkua, kuuden ja kahdentoista kuukauden harjoittelun jälkeen. Lihasvoimamittaukset tehtiin ennen liikuntaohjelman alkua ja sen päättymisen jälkeen. PASSWORD-tutkimusta johtaa liikuntagerontologian professori Sarianna Sipilä. Tutkimuksen on rahoittanut Suomen Akatemia.
´¡±ô°ì³Ü±è±ð°ùä¾±²õÂá³Ü±ô°ì²¹¾±²õ³Ü:
Savikangas T, Savolainen T, Tirkkonen A, ´¡±ôé²Ô M, Hautala AJ, Laukkanen JA, Rantalainen T, Törmäkangas T & Sipilä S. 2024. The Impact of Multimorbidity Patterns on Changes in Physical Activity and Physical Capacity Among Older Adults Participating in a Year-Long Exercise Intervention. Journal of Aging and Physical Activity. Published ahead of print. DOI:
