Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom arvioi toistamiseen yliopiston ilmasto- ja luontohaitat – menetelmä tulossa avoimeen käyttöön
Tavoitteena on, että hiili- ja luontojalanjäljen laskenta integroitaisiin tiiviimmin talouskirjanpitoon. Erityisesti luontohaittojen laskentaa kehitetään ja laajennetaan edelleen muun muassa hiljattain julkaistussa JYU.Wisdomin hankkeessa, jossa arvioidaan S-ryhmän luontohaittoja.
Jyväskylän yliopisto tavoittelee hiilineutraalisuutta ja luonnon kokonaisheikentämättömyyttä vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteiden edistymistä seurataan vuosittaisella ilmasto- ja luontohaittojen arvioinnilla. Ensimmäisen kerran yliopiston ilmasto- ja luontohaitat arvioitiin vuoden 2019 osalta ja tulokset julkaistiin Sustainability for JYU -raportissa.
”Menetelmiä on kehitetty eteenpäin ja aineistoissa on muutoksia edelliseen selvitykseen verrattuna. Siksi nyt tehtyä ja aiempaa raporttia ei voi suoraan verrata toisiinsa”, Sustainability for JYU -hankkeen projektipäällikkö Veera Vainio huomauttaa. Hankintojen haittojen laskennassa käytettiin erilaista kirjanpitoaineistoa. Vuoden 2020 kirjanpitoaineisto oli laajempi ja otti paremmin huomioon koko yliopiston toiminnan.
Uuden selvityksen pohjalta tehdään yliopistolle yksinkertainen laskentatyökalu, jota yliopiston toiminnanohjaus tulee käyttämään haittojen vuosittaiseen arvioimiseen. JYU.Wisdom toimii edelleen laskennan tukena. Vuonna 2022 on tulossa yliopiston uusi ympäristöohjelma, jossa esitetään konkreettisia toimenpiteitä ilmasto- ja luontohaittojen vähentämiseksi.
Hiilijalanjälki pienentynyt, sijoitukset edelleen suurin päästölähde
Jyväskylän yliopiston hiilijalanjälki oli vuonna 2020 noin 24 418 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2e). Laskelmassa ei ole mukana kotimatkoja tai kampusravintola Semman ruokia, joten tältä osin se eroaa vuoden 2019 laskelmasta. Uusilla kategorioilla ja vastaavalla aineistolla laskettuna vuoden 2019 hiilijalanjälki oli noin 31 857 t CO2e.
Suurin päästölähde on edelleen sijoitukset, jotka aiheuttavat puolet koko yliopiston hiilijalanjäljestä. Sijoitusten hiilijalanjälki on pienentynyt, mutta laskenta on myös tarkentunut. Hankinnat sekä kiinteistöt ja energia muodostavat kumpikin neljänneksen hiilijalanjäljestä. Sekä hankintojen että kiinteistöjen ja energian hiilijalanjäljet ovat pysyneet samansuuruisina.
Korona-aika on vaikuttanut erityisesti matkustamiseen. Työmatkojen hiilijalanjälki pienentyi edellisvuodesta peräti noin 85 %. ”Kiinnostavaa olisi selvittää tarkemmin, miten korona on vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan niin koti- ja työmatkoihin kuin yliopiston päästöihin laajemminkin”, Vainio sanoo.
Luontohaitoissa pientä kasvua
Kaukolämmön luontohaitat nousivat 24,2 luontotyyppihehtaariin, kun vuonna 2019 ne olivat 21,3 luontotyyppihehtaaria. Haitat ovat lisääntyneet siitä huolimatta, että lämmön kulutus on vähentynyt. Lämmöntuotannossa turpeen käyttöä on vähennetty ja korvattu puupolttoaineilla, ja samalla lämmöntuotannon päästöt ovat pienentyneet. Puupolttoaineiden suhteellinen luontohaitta on kuitenkin turpeeseen verrattuna suurempi, joten puun osuuden kasvaessa myös luontohaitat ovat kasvaneet. Toisaalta nykyisessä arviossa on tarkasteltu luontohaittoja vain maankäytön osalta, eikä otettu huomioon esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamaa luontohaittaa. Jatkossa laskentaa laajennetaan myös muihin luontokadon ajureihin kuin maankäyttöön, esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja saasteiden aiheuttamaan luontokatoon.
Hankinnoista aiheutunut luontohaitta on pienentynyt edellisvuoteen verrattuna. Hankinnat aiheuttavat lajikatoa, kun elinympäristöjä tuhotaan tai heikennetään maankäytön tai päästöjen seurauksena. Eniten haittoja aiheutui palveluiden sekä laitteiden, koneiden ja IT-tarvikkeiden hankinnoista.
- Raportti: Sustainability for JYU: Jyväskylän yliopiston ilmasto- ja luontohaitat 2020
äپٴᲹ:
Veera Vainio
Projektipäällikkö, Sustainability for JYU
veera.s.vainio@jyu.fi
+358 50 447 3161
Sami El Geneidy
Väitöskirjatutkija, JYU.Wisdom & JSBE
sami.s.elgeneidy@jyu.fi
+358 40 532 9892
