Jyväskylän yliopisto on selvittänyt julkisten hankintojen luontojalanjäljen yhdessä ympäristöministeriön kanssa
Julkiset hankinnat ovat merkittävä osa Suomen kansantaloutta ja ne muodostavat noin 15 % Suomen bruttokansantuotteesta. Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan esimerkiksi valtion, kuntien ja kuntayhtymien eli kuntaomisteisten yhtiöiden ja hyvinvointialueiden palvelu-, urakka- ja tavarahankintoja. Suurimman luontojalanjäljen vuonna 2022 aiheuttivat sosiaali- ja terveyspalvelut (30 %), rakentamis- ja kunnossapitopalvelut (16 %), rakennusten energian kulutus (11 %) sekä lääkkeet ja hoitotarvikkeet (8 %). Hankkeessa tarkasteltiin kuitenkin myös luontojalanjäljen pienentämisen mahdollisuuksia.
- Sijoitimme hankintakategoriat niin sanottuun mahdollisuuksien nelikenttään, jossa tarkastelimme hankintojen volyymin (kuinka paljon hankitaan) ja hankintojen luontohaittaintensiteetin (±ô³Ü´Ç²Ô³Ù´ÇÂá²¹±ô²¹²ÔÂáä±ô°ì¾± per euro) suhdetta. Arviomme mukaan merkittävin potentiaali luontojalanjäljen pienentämiseen on rakentamis- ja kunnossapitopalveluissa, rakennusten energian kulutuksessa, lääkkeissä ja hoitotarvikkeissa sekä ravitsemus- ja majoituspalveluissa, kertoo hanketta johtanut projektisihteeri ja väitöskirjatutkija Essi Pykäläinen Jyväskylän yliopistosta.
Julkinen sektori on suunnannäyttäjä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa
Kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä Suomen julkisten hankintojen luontojalanjäljen laskenta varmistaa, että luonnon monimuotoisuus otetaan osaksi kaikkia yhteiskunnan osa-alueita.
- Selvitys osoittaa, että hiili- ja ±ô³Ü´Ç²Ô³Ù´ÇÂá²¹±ô²¹²ÔÂáä±ô°ì¾±Ã¤ pystytään tarkastelemaan rinnakkain ja tärkeää olisikin tulevaisuudessa seurata molempia systemaattisesti niin julkisten hankintojen kuin organisaatioidenkin tasolla. Systemaattinen seuranta mahdollistaa mitattavien tavoitteiden asettamisen ja toimien vaikuttavuuden seuraamisen jalanjälkien pienentämiseksi ja lopulta ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseksi, sanoo väitöskirjatutkija, ryhmänjohtaja, Sami El Geneidy Jyväskylän yliopistosta.
Julkinen sektori voi merkittävänä toimijana näyttää suuntaa sekä Suomessa että kansainvälisesti hankintojen luontojalanjäljen seurannassa ja pienentämisessä, sekä laajemmin yhteiskunnan kestävyysmurroksessa.
- Julkisilla hankinnoilla on merkittävä rooli niin kansallisena suunnannäyttäjänä kuin konkreettisena tekijänä ympäristövaikutusten minimoinnissa. Julkinen sektori voi toimia uusien ratkaisujen pilotointialustana, joka mahdollistaa myöhemmin myös ratkaisujen laajemman käyttöönoton. Tällä on merkitystä myös organisaatioiden edistämälle ympäristökädenjälki-ajattelulle. On siis tärkeää, että julkiset hankinnat toteutetaan mahdollisimman kestävästi ja pyritään panostamaan innovatiivisiin ratkaisuihin. Julkisissakin hankinnoissa on kuitenkin pohdittava kulutuksen kokonaismäärää ja sen kohtuullistamista niin paljon kuin pystytään, selventää JYU.Wisdomin johtaja, ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta.
Luontojalanjälki kestävyysstrategian tukena
Merkittävien tulosten lisäksi hankkeessa osoitettiin, että hiilijalanjäljen lisäksi myös laajempaa luontojalanjälkeä pystytään selvittämään.
- Tämän (±ô³Ü´Ç²Ô³Ù´ÇÂá²¹±ô²¹²ÔÂáä±ô°ì¾±)selvityksen avulla on mahdollista käynnistää kansallisten ympäristötavoitteiden asettamista vaikuttavuudeltaan keskeisille julkisille hankinnoille ja siten tulevaisuudessa seurata julkisten toimijoiden hankintojen arvoketjun vaikuttavuutta asetettavien ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustavoitteiden saavuttamisessa, sanoo ympäristöministeriön erityisasiantuntija Salla Koivusalo.
Julkisten hankintojen osalta selvitys tehtiin, jotta aikaisemmin HILMI-hankkeessa (2021) selvitettyjen julkisten hankintojen ilmastovaikutusten lisäksi saataisiin laajempaa tietoa luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä ympäristövaikutuksista.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´Ç²¹:
-
Erityisasiantuntija Salla Koivusalo, Ympäristöministeriö, salla.koivusalo@gov.fi, +358 295250289
-
Linkki raporttiin:
-
Jyväskylän yliopiston resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom:
