Henkilöstöliikkuvuudella uusia näkökulmia koordinaatiotyöhön ja tutkimusyhteistyöhön
Lähellä Frankfurtia sijaitsevassa historiallisessa Mainz:in kaupungissa oleva FORTHEM kumppaniyliopisto Johannes Gutenberg University of Mainz tarjosi upeasti toiveideni mukaan kootun ohjelman, joka sisälsi erilaisissa monitieteisissä tutkimushankkeissa ja instituutioissa vierailuja sekä tapaamisia liittyen hyvinvoinnin tutkimukseen ja sen koordinaatioon. Samankaltaista työtä tekevien tapaaminen oli todella antoisaa ja hyödyllistä, sain kuulla monta hienoa esimerkkiä ja jakaa tietoa JYU.Well hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisön eri toiminnoista ja tutkimusaloista.
Tutustuin matkan aikana kahteen hankkeeseen ja yhteen tutkimusinstituuttiin sekä tapasin henkilöitä, jotka olivat toteuttaneet monitieteisyyttä FORTHEM yhteistyöhankkeissa. Tutustuin myös yliopiston kansainvälisten palveluiden toimintaan ja heidän palveluihinsa, joita he tarjoavat Saksaan muuttaville yliopiston henkilökunnan jäsenille.
ReAlity, Resilience, Adaptation and Longevity hankkeessa käsitteiden ”resilienssi”, ”sopeutuminen” ja ”pitkäikäisyys/kestävyys” parissa työskentelevät tutkijat olivat luoneet ja edistäneet monitieteisiä tutkimusaloitteita ja yhteisprojekteja yhdistäen biologista ja lääketieteellistä tutkimusta ikääntymisen, sukupuolten välisten eroavaisuuksien, käyttäytymisen ja terveystieteiden tutkimukseen sekä aivotutkimukseen. josta näkee myös jokaisen tutkimushankkeen kohdalta olennaiset yhteistyöhenkilöt (tutkijat).
“Boundary Experiences of Human Life between Biomedical Explanation and Lived Experience” hankkeessa yhdistettiin tutkijoita monialaisiksi pareiksi, joiden kiinnostuksenkohteet liittyivät käsitteisiin corporeality, ability, temporality (ruumiillisuus, kyvykkyys, ajallisuus). Tutkimusparin toisen osapuolen tutkimustausta oli pääsääntöisesti joko lääketieteen, terveystieteen tai biolääketieteen puolella ja toisen osapuoli esimerkiksi yhteiskuntatutkimuksen, filosofian, etiikan, psykologian, kulttuurintutkimuksen, historian tai muiden inhimillisiä kokemuksia kartoittavien tutkimusalojen parissa. Hankkeessa on vuosien 2014–2020 aikana toteutettu 23 väitöskirjaa ja 12 väitöskirjaopiskelijan ryhmä on aloittanut väitöskirjaprosessin vuonna 2020.
Leibniz Institute for Resilience Research -instituutissa tutustuin monipuoliseen resilienssin tutkimukseen perustutkimuksesta käytännön sovelluksiin saakka. Resiliesnnin tutkimus on siellä keskittynyt kolmeen pääalueeseen: 1) solu-ja molekyylitaso, 2) järjestelmätaso ja 3) kognitiivinen sekä käyttäytymistieteellinen taso.
Erityisesti ikääntymiseen liittyvät resilienssin osa-alueet olivat keskeinen tutkimusalue, samoin kuin aivotutkimukseen, epigenetiikkaan ja kohdennettuun vaikutukseen perustuvat lähestymistavat. Instituutilla on meneillään useita eri tutkimushankkeita, ja he ovat kiinnostuneet yhteistyöstä samojen aihealueiden parissa työskentelevien tutkijoiden kanssa.
Pääsin myös kertomaan monessa yhteydessä matkani aikana omassa yliopistossa tehtävästä tutkimuksesta hyvinvoinnin saralla; tutkimusyhteisöistä maininnan saivat esimerkiksi GEREC, CoE AgeCare, CIBR, Nanotiedekeskus, Kielikampus ja MOVI, SOSUS, LearnDigi ja monet muutkin. Myös JYU:n StudentLife- ohjelma herätti paljon kiinnostusta tutkimukseen perustuvan monipuolisuutensa, saavutettavuutensa ja tarveperustaisuuteen pohjautuvien tukitasojen osalta.
Jos matkani aikaiset teemat tai yhteyshenkilöt kiinnostavat, ota yhteyttä. Tapaamani henkilöt ovat avoimia yhteistyölle ja kiinnostuneet yliopistomme hyvinvoinnin teeman monipuolisista tutkimusaloista.
Terveisin: Eeva
