Harvaan asutut alueet ovat muutakin kuin ”paikoilleen jäämistä” – tutkimus haastaa käsityksiä maaseudun nuorten elämästä
Perinteisesti maaseutunuoria koskeva nuorisotutkimus on keskittynyt nuorten poismuuttoon. Uusi tutkimus kääntää huomion kuitenkin niiden nuorten kokemuksiin, jotka elävät arkeaan erilaisilla maaseutualueilla ja rakentavat tulevaisuuttaan siellä. Kattava seurantatutkimus osoittaa, että päätös jäädä maaseudulle ei ole vain passiivista paikoilleen jäämistä.
Tutkimuksessa The Future of Nordic Youth in Rural Regions seurattiin neljän pohjoismaan, Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan maaseutualueilla eläviä nuoria ja heidän kokemuksiaan.
Perhesiteet ja oma yhteisö vetävät takaisin kotiseuduille
Suomen osatutkimus toi esiin, että päätös rakentaa tulevaisuutta maaseudulla edellyttää nuorilta päinvastoin usein aktiivisuutta. Tulevaisuuden rakentaminen on pitkä prosessi, johon vaikuttaa useita tekijöitä. Koulutus- ja työllistymismahdollisuuksien rinnalla tutkimus korostaa perhesiteiden ja muiden sukupolvien välisten suhteiden merkitystä siinä, miksi nuoret päättävät jäädä harvaan asutuille seuduille.
"Erityisesti Saamenmaalla kasvaneet tytöt ovat korostaneet kulttuurin, kielen ja yhtö merkitystä. Vaikka opintojen perässä lähdettäisiin suuriin kaupunkeihin, moni pohtii ja suunnittelee paluuta kotiseudulle. Opinnot näyttäytyvät usein nuoruuteen kuuluvana välivaiheena ja vaikka kaupungeissa viihdytään, esimerkiksi ajatus oman perheen perustamisesta lähelle sukulaisia ja omaa yhteisöä tuntuu tärkeältä", kommentoi Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Helena Ristaniemi.
Suomen tutkimus perustuu kolmelta harvaanasutulta alueelta Keski- ja Itä-Suomesta sekä pohjoiselta Saamelaisalueelta kotoisin olevien nuorten aikuisten useita vuosia kestäneeseen seurantaan.
Monien nuorten elämässä sekä maaseutu että kaupunki ovat läsnä samanaikaisesti
Tutkimus tuo esille maaseudun moninaisuuden ja kyseenalaistaa maaseudun ja kaupunkien välisen vastakkainasettelun. Monien nuorten elämässä molemmat ympäristöt ovat kuitenkin läsnä samanaikaisesti. Erityisesti Pohjois-Ruotsiin keskittyvä osatutkimus osoittaa, että joustavuus ja valmius liikkua sekä sopeuttaa omia suunnitelmia muuttuvien työmarkkinoiden mukaan avasivat nuorille mahdollisuuksia rakentaa tulevaisuutta maaseutualueilla.
Vihreä siirtymä luo uramahdollisuuksia myös harvaan asutuille alueille
Harvaan asutut alueet ovat myös pohjoismaiden sisällä erilaisia. Vaikka monilla alueilla nuorten työllistymismahdollisuudet ovat niukat, näin ei aina ole.
”Harvaan asutuilla ja maaseutumaisilla alueilla on esimerkiksi vihreään siirtymään liittyvää kasvua ja alueellista työvoiman tarvetta. Toisaalta vihreä siirtymä myös huolestuttaa nuoria Saamenmaalla, sillä siihen liittyy paljon epävarmuutta, haasteita ja jopa ihmisoikeusrikkomuksia, kuten juuri julkaistu Saamelaisneuvoston ja Amnestyn yhteisraportti osoittaa. Nuorten tulevaisuuskuvia kartoittavassa osahankkeessamme Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen kohdalla korostuu, että nuoret kokevat esimerkiksi kaivosteollisuuden merkittäväksi työllistäjäksi ja elinvoimaisuuden ylläpitäjäksi alueilla. Tässä on siis voimakasta ristiriitaa, jota olisi tärkeää tutkia enemmänkin”, totetaa Ristaniemi.
Seurantatutkimuksen tutkimustuloksia on julkaistu Jounal of Youth Studiesin tuoreessa erikoisnumerossa Youth, Rural Places and Marginalisation.
