Elintavat kasautuvat ja ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin elintapojen kytkeytyvän toisiinsa siten, että yksilöt, jotka liikkuivat vähiten, kuluttivat myös eniten alkoholia ja merkittävä osa heistä myös tupakoi. Terveellisemmät elintavat kytkeytyivät toisiinsa vastaavalla tavalla.
"Tupakointia, alkoholinkulutusta, ja fyysistä aktiivisuutta on tarkasteltu tutkimuksissa usein irrallaan toisistaan, mutta tutkimuksemme lähestymistapa huomioi sen, että elintapoja on meistä jokaisella useita", toteaa väitöskirjatutkija Johanna Ahola Gerontologian tutkimuskeskuksesta ja liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Tutkimuksessa samojen yksilöiden elintapoja seurattiin heidän ollessa 42- (2001), 50- (2009) ja 61-vuotiaita (2020–2021). Keskeinen havainto oli, että elintavat ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän, joskin erityisesti myönteisiä muutoksia tapahtui 19 vuoden seurantajakson aikana.
"Tulos vastasi aikaisempia tutkimuksia. Erityisen ilahduttavaa oli havaita myönteisiä muutoksia. Tupakointi väheni selvästi seurantajakson aikana, mikä voi liittyä paitsi ikään, myös vallitsevaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Onkin mahdollista, että aikaisempaan verrattuna keski-iässä kohoavan sairastumisriskin myötä terveyteen liittyvä tietoisuus ja tavoitteet saattavat tulla tärkeämmiksi", mikä johtaa käyttäytymisen muutokseen, pohtii väitöskirjatutkija Johanna Ahola.
Sosiodemografiset ٱ쾱ä näkyvät elintavoissa. Naisilla, naimisissa olevilla, tutkinnon suorittaneilla ja toimihenkilöillä oli muita todennäköisemmin terveellisemmät elintavat. Terveellisempiä elintapoja noudattivat todennäköisemmin myös he, joita kuvasi korkeampi tunnollisuus, avoimuus ja ystävällisyys sekä matalampi neuroottisuus ja ulospäinsuuntautuneisuus.
"Persoonallisuuden piirteiden tutkiminen elintapojen kasautumisessa toi uuden näkökulman suhteessa aikaisempaan tutkimustietoon. Aiemmin on havaittu, että ne ihmiset, joita luonnehtii korkea ulospäinsuuntautuneisuus, ovat muita fyysisesti aktiivisempia. Fyysisen aktiivisuuden tutkijalle tässä tutkimuksessa olikin yllättävää, että vähäinen ulospäinsuuntautuneisuus liittyi terveellisempiin elintapoihin", jatkaa Johanna Ahola.
Tutkimusjulkaisu perustuu Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen aineistoon, jossa samojen yksilöiden kehitystä on seurattu yli 50 vuoden ajan. Vuosina 1968–2012 tutkimusta johti professori Lea Pulkkinen, ja vuodesta 2013 alkaen sitä on johtanut tutkimusjohtaja Katja Kokko. Julkaisu on myös osa Suomen Akatemian rahoittamaa TRAILS-hanketta, joka toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa, Gerontologian tutkimuskeskuksessa. Tutkimusartikkelin kirjoittamista rahoitti myös Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurungan sekä Jyväskylän yliopiston JYPE-yhteistyö.
ܱäܱ첹:
Ahola, J., Kekäläinen, T., Kinnunen, M.-L., Tolvanen, A., Pitkänen, T., Pulkkinen, L., Saajanaho, M., & Kokko, K. (2024). Stability in health behavior patterns in middle adulthood: A 19-year follow-up study. Psychology & Health, 0(0), 1–21.
Yhteystiedot:
Johanna Ahola
väitöskirjatutkija, Gerontologian tutkimuskeskus ja liikuntatieteellinen tiedekunta
johanna.m.ahola@jyu.fi
+358 50 562 9019
Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen ja TRAILS-hankkeen nettisivu:
