Aktiivinen Mieli -tutkimusryhmä

Aktiivinen Mieli -ryhmässä tutkimme aivojen tiedonkäsittelyä, erityisesti ihmisten väliseen kommunikointiin liittyen. Ryhmämme nimi heijastaa tavoitettamme tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan edistää tehokasta oppimista, vuorovaikutusta sekä mielen ja aivojen terveyttä.
Active Mind group October 2024
Aktiivinen Mieli -tutkimusryhmä lokakuussa 2024

³§¾±²õä±ô±ô²â²õ±ô³Ü±ð³Ù³Ù±ð±ô´Ç

°Õ³Ü³Ù°ì¾±³¾³Ü²õ°ù²â³ó³¾Ã¤n tyyppi
°Õ³Ü³Ù°ì¾±³¾³Ü²õ°ù²â³ó³¾Ã¤
Tutkimuksen painoala
Kieli, kulttuuri ja yhteiskunta
Oppiminen, opetus ja vuorovaikutus
Tutkimusalueet
JYU.Well
Aivotutkimus ja psykofysiologia
Tiedekunta
Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta

°Õ³Ü³Ù°ì¾±³¾³Ü²õ°ù²â³ó³¾Ã¤n kuvaus

Tutkimustoimintamme keskittyy ihmisten välisen kommunikoinnin tutkimukseen, erityisesti kielen oppimiseen ja kasvojen havaitsemiseen.

I Vieraan kielen oppiminen

Mitä aivoissa tapahtuu, kun opimme vierasta kieltä? Onko parin kanssa oppiminen tehokkaampaa kuin vieraan kielen oppiminen yksin? Tehostaako verkkotuutori  oppimista ja mihin tämä perustuu? Näihin kysymyksiin haemme vastauksia aivotutkimuksen menetelmin. Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään vuorovaikutuksen merkitystä oppimisessa ja tuloksia voidaan käyttää suunniteltaessa tehokkaita opetusmenetelmiä vieraan kielen opettamiseen.

Meneillään oleva hanke: Sosiaalinen vieraan kielen oppiminen. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia (2022–2026, vastuullinen tutkija Piia Astikainen). 

II Sosiaalinen havaitseminen

Ihminen kykenee havaitsemaan toisen ihmisen kasvoista nopeasti ja automaattisesti esimerkiksi tunnetiloja ja aikomuksia. Tutkimustuloksemme osoittavat, että kasvojen havaitseminen on muuntunutta silloin, kun ihmisellä on masennusoireita. Muuntunut kasvojen havaitseminen voi ylläpitää masennusoireita ja altistaa uusille masennusjaksoille. Nyt tutkimme kasvojen havaitsemista ja sanatonta ja sanallista vuorovaikutusta. Tutkimme myös kuinka masennus-, ja ahdistuneisuusoireet ja yksinäisyys vaikuttavat näihin. Tutkimus auttaa ymmärtämään sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä hermostollisia reaktioita ja aivoaktiivisuutta. Tulokset auttavat ymmärtämään vuorovaikutustilanteisiin vaikuttavia tekijöitä ja niitä voidaan hyödyntää psykologisten hoitojen kehitystyössä. 

Tutkimme myös kasvojen havaitsemista urheilijoilla. Tutkimme onko urheilulla vaikutusta kasvomuistiin ja kasvojen havaitsemiseen liittyvään aivotoimintaan. Vertaamme joukkueurheilijoita, yksilöurheilijoita ja ei-urheilijoita kasvojen havainto- ja työmuistitoiminnoissa kasvoihin liittyen.

Osallistu tutkimukseen

Tutkijoiden työn edistyminen, ja samalla tieteen edistyminen, on suurelta osin riippuvaista vapaaehtoisten koehenkilöiden saatavuudesta. Voisitko sinä osallistua johonkin meneillään olevista tutkimuksistamme?

Käytämme aivosähkökäyrämenetelmää eli EEG:tä aivoaktiivisuuden tutkimiseksi. 

Julkaisut

Julkaisu
2002

Music Perception
Ruusuvirta, Timo
Astikainen, Piia
Wikgren, Jan
Julkaisu
2001

Neuroscience Letters
Astikainen, Piia
Korhonen, Tapani
Ruusuvirta, Timo
Julkaisu
2000

NeuroReport
Astikainen, Piia
Korhonen, Tapani
Ruusuvirta, Timo

°Õ³Ü³Ù°ì¾±³¾³Ü²õ°ù²â³ó³¾Ã¤

°Õ³Ü³Ù°ì¾±³¾³Ü²õ°ù²â³ó³¾Ã¤n vetäjät