Aktiivinen Mieli -tutkimusryhmä
³§¾±²õä±ô±ô²â²õ±ô³Ü±ð³Ù³Ù±ð±ô´Ç

°Õ³Ü³Ù°ì¾±³¾³Ü²õ°ù²â³ó³¾Ã¤n kuvaus
Tutkimustoimintamme keskittyy ihmisten välisen kommunikoinnin tutkimukseen, erityisesti kielen oppimiseen ja kasvojen havaitsemiseen.
I Vieraan kielen oppiminen
Mitä aivoissa tapahtuu, kun opimme vierasta kieltä? Onko parin kanssa oppiminen tehokkaampaa kuin vieraan kielen oppiminen yksin? Tehostaako verkkotuutori oppimista ja mihin tämä perustuu? Näihin kysymyksiin haemme vastauksia aivotutkimuksen menetelmin. Tutkimustulokset auttavat ymmärtämään vuorovaikutuksen merkitystä oppimisessa ja tuloksia voidaan käyttää suunniteltaessa tehokkaita opetusmenetelmiä vieraan kielen opettamiseen.
Meneillään oleva hanke: Sosiaalinen vieraan kielen oppiminen. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia (2022–2026, vastuullinen tutkija Piia Astikainen).
II Sosiaalinen havaitseminen
Ihminen kykenee havaitsemaan toisen ihmisen kasvoista nopeasti ja automaattisesti esimerkiksi tunnetiloja ja aikomuksia. Tutkimustuloksemme osoittavat, että kasvojen havaitseminen on muuntunutta silloin, kun ihmisellä on masennusoireita. Muuntunut kasvojen havaitseminen voi ylläpitää masennusoireita ja altistaa uusille masennusjaksoille. Nyt tutkimme kasvojen havaitsemista ja sanatonta ja sanallista vuorovaikutusta. Tutkimme myös kuinka masennus-, ja ahdistuneisuusoireet ja yksinäisyys vaikuttavat näihin. Tutkimus auttaa ymmärtämään sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä hermostollisia reaktioita ja aivoaktiivisuutta. Tulokset auttavat ymmärtämään vuorovaikutustilanteisiin vaikuttavia tekijöitä ja niitä voidaan hyödyntää psykologisten hoitojen kehitystyössä.
Tutkimme myös kasvojen havaitsemista urheilijoilla. Tutkimme onko urheilulla vaikutusta kasvomuistiin ja kasvojen havaitsemiseen liittyvään aivotoimintaan. Vertaamme joukkueurheilijoita, yksilöurheilijoita ja ei-urheilijoita kasvojen havainto- ja työmuistitoiminnoissa kasvoihin liittyen.
Tutkijoiden työn edistyminen, ja samalla tieteen edistyminen, on suurelta osin riippuvaista vapaaehtoisten koehenkilöiden saatavuudesta. Voisitko sinä osallistua johonkin meneillään olevista tutkimuksistamme?
Käytämme aivosähkökäyrämenetelmää eli EEG:tä aivoaktiivisuuden tutkimiseksi.