Millaisia kestävyystekoja keskisuomalaisilla työpaikoilla tehdään? Millaista kestävyysosaamista tarvitaan? Tutustu näkemyksiin eri aloilta
Teollisuuden alan työpaikoilla kaivataan tekoja ja osaamista vastuullisuuden toteuttamisessa
Kysely osoitti, että teollisuuden alan kestävyysosaamistarpeet liittyivät muun muassa oman toiminnan ilmastovaikutusten ja luontohaittojen arvioimiseen sekä sen että toimialan ilmastotoimet ovat alkaneet maltillisesti. Vain noin puolet vastaajista kertoi, että heidän työpaikallaan säästetään energiaa (43 %) ja vettä (50 %). On hyvä huomioida, että kysely toteutettiin ennen talven 2022-2023 energiakriisiä, joka on varmasti herättänyt yrityksiä energiansäästötoimiin. Energiansäästöllä on valtava merkitys toimialan kestävyyteen, sillä kyseessä on energiaintensiivinen ala. Jo pienilläkin energian ja veden säästöön liittyvillä toimenpiteillä voidaan saada suuria vaikutuksia aikaan!
Materiaalien käytössä ja hankinnoissa keskisuomalaisilla työpaikoilla huolehditaan vastuullisen toimintatavan huomioimisesta enemmän. Vastaajista suurin osa kertoi, että heidän työpaikoillaan minimoidaan hävikkiä, hyödynnetään kierrätysmateriaaleja, huomioidaan hankintojen ympäristövaikutuksia sekä vähennetään materiaalien kulutusta. Materiaalien säästö sekä hävikin minimoiminen ovatkin helppoja, maalaisjärkeen sopivia kestävyystoimia yritykselle kuin yritykselle. Lisäksi vastaajat mainitsivat, että varsinkin materiaalien kierrätykseen ja uusiokäyttöön panostetaan. Myös materiaalin pitkä elinkaari on tärkeä tavoite tuotannossa. Markkinoille ja tuotantoon etsitään myös koko ajan vaihtoehtoja fossiilisista raaka-aineista koostuville materiaaleille. Esimerkiksi VTT visioi, että vuonna 2030 pakkaus-, komposiitti-, kemian- ja tekstiiliteollisuuden toimijat ovat ottaneet käyttöön biopohjaiset, laadukkaat ja kierrätettävät materiaalit. Kaikille teollisuuden yrityksille siirtymä uusiutuviin tai kierrätyspohjaisiin materiaaleihin ei ole vielä mahdollista, sillä kyseisten raaka-aineiden laatuvaatimukset eivät välttämättä vastaa yrityksen tuotteen laatuvaatimuksia.
Puolet toimialan vastaajista tunnisti, että heidän työpaikallaan asiakkaat tai muut sidosryhmät vaativat toiminnalta ekologista kestävyyttä.
Kestävyyden toteuttaminen ja todentaminen on välttämätöntä tämän vuoksi. Valmistettavien tuotteiden ja niiden taustalla käytettävien prosessien sertifiointi ulkoisen toimijan toimesta on hyödyllistä yrityksille, sillä sen myötä yritys pystyy todentamaan kestävyyttään. Kestävyyden todentaminen on tärkeää niin kuluttajien, työntekijöiden rekrytoinnin kuin rahoituksen ja mahdollisten alihankintasopimuksien saamisen kannalta.
Kyselyssä myös kartoitettiin mitä uutta osaamista ilmastoasioista tai laajemmin kestävän kehityksen teemoista teollisuuden alan työpaikoilla tarvitaan. Teollisuuden alalla vähiten osaamista koettiin olevana ilmastovaikutusten laskennasta, luonnonhaittojen arvioinnista sekä kiertotalouden luomista mahdollisuuksista. Ilmasto- ja luontohaittojen arviointi auttaa työpaikkoja tunnistamaan kriittisiä kehittämisen kohtia ja näin aloittamaan konkreettisten kestävyystoimien implementoiminen.
Kestävän kehityksen tavoitteet ja osaamisen kehittäminen kohtaavat tukku- ja vähittäiskaupan alalla
Kestävyyteen liittyvät tavoitteet ovat joko jo arkipäivää tai vasta kehitteillä suomalaisilla työpaikoilla. 63 prosenttia tukku- ja vähittäiskaupan alan työntekijöistä tunnisti omalla työpaikalla olevan kestävyyteen liittyviä tavoitteita. Tukku- ja vähittäiskaupan alalla toimitaan ekologisen kestävyyden puolesta jo perusteellisesti. Vastaajista lähes kaikki kertoivat, että heidän työpaikallaan minimoidaan hävikkiä ja vähennetään materiaalien kulutusta. Suurin osa vastasi, että omalla työpaikalla säästetään energiaa ja huomioidaan hankintojen ympäristövaikutuksia. Kolmasosa vastaajista kuitenkin kertoi, että he tekisivät enemmän ekologisen kestävyyden hyväksi, jos resursseja olisi paremmin käytettävissä. Onkin erityisen tärkeää, että yrityksien vastuullisuusstrategiat ajetaan käytännön tasolle konkreettisten toimenpidesuunnitelmien ja työskentelyresurssien myötä. Kestävä siirtymä vaatii toteutuakseen vanhojen toimintamallien uudistamista ja henkilökunnan osaamisen kehittämistä.
Tukku- ja vähittäiskaupan alalla koettiin, että kyselyssä annetuista vaihtoehdoista eniten hyötyä olisi ilmastovaikutusten, kuten hiilijalanjäljen, laskennan osaamisesta.
63 prosentilla kyselyyn vastanneista työpaikoista oli kestävyyteen liittyviä tavoitteita, kuten ilmastopäästöjen vähentäminen. Nämä tarpeet ja tavoitteet kytkeytyvät toisiinsa, osaamisen tulee kohdata tavoitteiden saavuttamisen kanssa. Nykyisiä toiminnan päästöjä sekä kestävämpien toimenpiteiden vaikutuksia tulee osata tunnistaa ja mitata oikein.
Suurin osa vastaajista kertoi työpaikkansa tukevan lähialueen toimijoita hankinnoillaan sekä tekevänsä yhteistyötä alueen yhteisön kanssa. Kestävyyden sosiaaliset ulottuvuudet ovat monilla suomalaisilla työpaikoilla arkipäivää, mutta niitä ei välttämättä tunnisteta kestävyystoiminnaksi. Varsinkin nuoremman sukupolven kohdalla yrityksen arvomaailmalla on kriittinen vaikutus siihen, hyödyntääkö henkilö yrityksen tuotteita tai palveluita tai siihen, hakeutuuko yritykseen töihin. Oman yhteisön tukeminen eri tavoin osoittaa yrityksen yhteiskunnallista kiinnostusta, jota voidaan hyödyntää yrityksen vastuullisuusasioiden viestinnässä. Laadukkaan ja viherpesua välttävän viestinnän ytimessä on kuitenkin osaaminen ja ymmärrys riippuvuussuhteista ja eri toimintojen vaikutuksista.
Makea muutos parempaan tulevaisuuteen majoitus- ja ravitsemusaloilla
Majoitus- ja ravitsemusalan työpaikoilla toteutetaan jo tänä päivänä useita erilaisia vastuullisuustekoja ja kestävyysasioiden huomiointi on jo osa työpaikkojen arkipäivää. Työpaikoilla tehdään muun muassa töitä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämmän tulevaisuuden eteen. Iso osa työpaikoista minimoi hävikkiä, huomioi hankintojen ympäristövaikutuksia, säästää energiaa ja hyödyntää kierrätysmateriaaleja. Vastauksissa tuli ilmi, että muutamat työpaikat myös muun muassa keräävät roskia tontiltaan ja lähiympäristöstä. Lisäksi osa tunnisti, että heidän toiminnassaan noudatetaan läpinäkyvyyden periaatetta eli työntekijöillä on mahdollista saada kaikki olennainen tietoonsa. Useat majoitus- ja ravitsemusalan työpaikat mainitsivat, että he ostavat pääasiassa vain kotimaisia ja mahdollisimman lähellä tuotettuja raaka-aineita.
Samaiseen Gradian lukiolaisten toteuttamaan kyselyyn osallistui myös maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikkoja, ja he tekevät myös töitä vastuullisuuden ja kestävyyden eteen muun muassa huomioimalla hankintojen ympäristövaikutuksia sekä säästävät vettä ja energiaa. On siis hyvä, että majoitus- ja ravitsemusalan työpaikat suosivat kotimaista, sillä se tukee suomalaista maataloutta sekä on myös hyvä valinta vastuullisuuden näkökulmasta. Hankintojen kohdentaminen lähialueiden tuottajiin on myös osa sosiaalista kestävyyttä ja tukee osaltaan alueen elinvoimaa ja hyvinvointia.
Jo toteutettavien vastuullisuustekojen lisäksi monilla majoitus- ja ravitsemusalan työpaikoilla on myös kestävyyteen liittyviä tavoitteita, kuten päästöjen vähentäminen. Työpaikat myös käyttävät ekologiseen kestävyyteen liittyviä väittämiä markkinoinnissa sekä kokevat, että asiakkaat tai muut sidosryhmät vaativat toiminnalta ekologista kestävyyttä. Merkillepantavaa oli se, että vain 8 prosenttia vastaajista ilmoitti tekevänsä ”vain niitä ympäristötekoja, joista syntyy kustannussäästöjä”. Tästä voisi päätellä, että ympäristötekojen toteuttaminen on itsessään tärkeää työpaikoille
Vaikka majoitus- ja ravitsemusalan työpaikat tekevät jo paljon töitä kestävyyden ja vastuullisuuden eteen, myös kehityskohteita löytyy. Kyselyn tuloksista käy ilmi, että vain noin kolmannes työpaikoista hyödyntää vähäpäästöisiä liikkumismuotoja. Ja vain vajaa kolmannes vastaajista ilmoittaa suosivansa hankinnoissa reilun kaupan tuotteita. Työpaikat ovat mahdollisesti itse havainneet tässä kehittämisen paikan.
Kolmannes vastaajista ilmoittaa myös, että ”tekisimme enemmän ekologisen kestävyyden hyväksi, jos resursseja olisi paremmin käytettävissä”. Vastuullisuus- ja kestävyysteot siis riippuvat myös resursseista, mahdollisuuksista ja tietotaidosta.
Kyselyn tuloksista käsitellään elokuun aikana julkaistavassa työelämäraportissa, joka on jatkoa POLKU 2.0 -hankkeen alussa kootulle Työelämässä tarvitaan monenlaista kestävyysosaamista -raportille. Hankkeessa luodut vastuullisuusteemaiset opetusmateriaalit jalkautetaan JYU:n, Jamkin, Gradian ja Poken käyttöön erilaisissa muodoissa sekä niitä julkaistaan avointen oppimateriaalien kirjastossa (aoe.fi). Jos sinua kiinnostaa kehittää kestävyysosaamistasi tai hyödyntää materiaaleja esimerkiksi työssäsi, pysy kuulolla!
Blogin ovat kirjoittaneet POLKU 2.0 -hankkeessa projektipäällikkönä työskentelevä Riikka Kumpulainen, viestintäasiantuntijana työskentelevä Milla Pohjola sekäerikoistumisharjoitteluansa hankkeessa suorittanutagrologiopiskelija Enni Tarvainen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.