Ä¢¹½Ö±²¥

Avoimilla (open access-) lehdillä tarkoitetaan julkaisuja, joiden sisältö on kokonaisuudessaan avoinna verkossa heti ilmestymisensä jälkeen. Kun perinteiset lehdet hankkivat tuloja tilausmaksuilla, open access -lehdillä on muita tapoja rahoittaa toimintansa.

Suuri osa avoimista sarjoista toimii yhteisölähtöisesti nk. timanttimallilla (diamond open access), ja toiminnan rahoituksesta huolehtii lehden kehysorganisaatio, kuten tieteellinen seura tai yliopisto. Avoimia lehtiä rahoitetaan myös erilaisin tuki- ja jäsenmaksuin.

Monet avoimeen julkaisemiseen siirtyneet kaupalliset kustantajat korvaavat tilausmaksuissa menetettyjä tulojaan perimällä lehteen kirjoittavilta tutkijoilta artikkelikohtaisia julkaisumaksuja (article processing charge, APC). Maksu voi vaihdella sadasta eurosta useisiin tuhansiin euroihin.

Vertaisarvioitujen avointen lehtien valikoimaa voi selailla esimerkiksi DOAJ-palvelussa:
 

Hybridilehdet

Kokonaan avointen julkaisukanavien rinnalla toimii joukko hybridilehtiä eli kaupallisten tiedekustantajien tilausmaksullisia lehtiä, joissa on mahdollista julkaista avoimia artikkeleita erillistä julkaisumaksua vastaan. Vaikka hybridilehdissä on yksittäisiä open access -artikkeleita, lehtien sisältö on silti enimmäkseen maksullista (ts. lehti on tilattava). Kyseessä on selkeästi kallein avoimen julkaisemisen vaihtoehto.

Valtaosa tutkimusrahoittajista ei suosittele tai salli hybridilehdissä julkaisemista. Plan S -julkilausumaan sitoutuneet rahoittajat, kuten Suomen Akatemia, hyväksyvät hybridimallilla julkaisemisen vain nk. transformatiivisten sopimusten kautta, jolloin kirjoittajalta ei peritä erillistä avoimen julkaisemisen maksua, vaan julkaisemisen kustannukset on katettu lehden lisenssimaksuilla. Tutustu JYU:n transformatiivisiin sopimuksiin: Alennukset avoimen julkaisemisen maksuihin

Kuten lehtien, myös avointen kirjojen julkaisemisessa on käytössä erilaisia kustannusmalleja. Kirjan julkaisemiseen voi liittyä maksu (book processing charge, BPC), jonka suuruus on kustantajasta riippuen tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja. Myös yksittäinen kirjan luku tai kirja-artikkeli on usein mahdollista julkaista avoimella lisenssillä maksua vastaan.

Monet kirjajulkaisijat toimivat kirjoittajille maksuttomalla timantti-OA-mallilla. Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston JYU Studies -sarjan kaikki vertaisarvioidut monografiat julkaistaan avoimena, eikä niistä koidu kirjoittajalle maksuja.

Kun etsit julkaisukanavaa tutkimuksellesi, arvioi lehti huolellisesti ennen käsikirjoituksen lähettämistä. Ennestään tuntemattomiin lehtiin ja kustantajiin kannattaa suhtautua varauksella. Arvioinnin apuna voit käyttää tätä muistilistaa:

• Onko lehdessä ?
• Vaikuttavatko lehdessä aiemmin julkaistut artikkelit laadukkailta?
• Onko lehdellä ISSN-tunnus ja löytyvätkö sen tiedot ?
• Onko lehden artikkeleilla DOI-tunnus?
• Onko lehden artikkelit lisensoitu tai onko artikkelien tekijänoikeusseikat tuotu muulla tavoin selkeästi esiin?
• Salliiko lehti avoimen rinnakkaistallentamisen? Voit tarkistaa tämän .
• Ovatko lehden verkkosivut asialliset? Onko sivustolla tuotu selkeästi esiin
  • lehden perimät julkaisu- (APC-) ja muut mahdolliset maksut,
  • lehden päätoimittaja ja toimituskunta sekä heidän yhteystietonsa,
  • vertaisarvioinnin periaatteet ja julkaisuprosessin eteneminen ja
  • selkeät ohjeet kirjoittajille?
• Jos lehti markkinoi impact factor -lukuaan, tarkista se luotettavasta lähteestä.
• Tutki vilpillisten, niin sanottujen saalistajalehtien (predators) tunnusmerkkejä. Löytyykö niitä valitsemastasi julkaisukanavasta?

Tietokantoja ja työkaluja arvioinnin tueksi

• Löytyykö lehti ja/tai (kirjautuminen JYU-tunnuksilla)?
• Löytyykö lehdestä tietoja Journalytics-tietokannasta (kirjautuminen JYU-tunnuksilla)?
• Löytyykö lehti tai ?
  • Vaatimukset DOAJ-rekisteriin hyväksyttäville OA-lehdille:
• Onko OA-lehden julkaisija jäsen OASPAssa () ja/tai COPEssa ()?
• Lehden arvioinnin tukena voi käyttää esimerkiksi

Asiallisten ja laadukkaiden julkaisukanavien rinnalla toimii joukko vilpillisiä julkaisijoita, jotka pyrkivät tarkoituksellisesti johtamaan kirjoittajia harhaan. Näitä tutkijoita hyväksikäyttäviä julkaisijoita kutsutaan usein saalistajiksi (predators). Saalistajat keräävät kirjoittajilta julkaisumaksuja tarjoamatta vastineeksi kunnollisia palveluja, kuten asianmukaista vertaisarviointiprosessia.

Saalistajan voi tunnistaa esimerkiksi seuraavista piirteistä:

• Lehti kalastelee aktiivisesti käsikirjoituksia sähköpostilla.
• Samalla julkaisijalla on lukuisia avoimia lehtiä, joista osa ei ole julkaissut artikkeleita lainkaan.
• Kirjoittajan ohjeissa on puutteita, eikä esimerkiksi julkaisumaksuista kerrota selkeästi.
• Kustantaja antaa epärealistisen kuvan vertaisarviointiprosessista (esim. sen kestosta).
• Lehdellä on epäpätevä tai jopa kuvitteellinen toimituskunta, eikä sen yhteystietoja ole annettu.
• Lehden nimi tai layout jäljittelee tunnetun ja luotetun lehden nimeä ja ulkoasua.
• Lehti antaa valheellista tai harhaanjohtavaa tietoa vaikuttavuudestaan ja indeksoinnista eri tietokantoihin.

Osa heikkolaatuisten lehtien julkaisijoista toimii nk. harmaalla alueella ilman vilpillisiä aikeita, ja puutteet toiminnan laadussa johtuvat enimmäkseen epäammattimaisuudesta tai huolimattomuudesta.

Kun lehden laatu epäilyttää, voit käyttää arvioinnin tukena seuraavia työkaluja:

• (kirjautuminen JYU-tunnuksilla)
• (Duke University, Medical Center Library & Archives)
• (Rele, Shilpa; Kennedy, Marie; and Blas, Nataly, 2017. LMU Librarian Publications & Presentations. 40.)

Jos kaipaat apua julkaisukanavan laadun arviomisessa, otathan yhteyttä Avoimen tiedon keskukseen: openpublishing@jyu.fi

Avoimella vertaisarvioinnilla pyritään edistämään avointa tiedettä parantamalla tieteellistä kommunikaatiota ja tieteellisen julkaisemisen käytäntöjä.

Avoin vertaisarviointi mahdollistaa julkaisu- ja arviointiprosessin läpinäkyvyyden ja pyrkii estämään siinä tapahtuvia väärinymmärryksiä ja -käytöksiä.

Avoin vertaisarviointi voidaan toteuttaa eri tavoin:

• Edistämällä avointa vuorovaikutusta kirjoittajien ja arvioijien kesken
• Kirjoittajien ja arvioijien henkilöllisyyksiä ei salata
• Hyödyntämällä arvioinnissa avointa osallistumista, jolloin arviointiprosessiin osallistuu laajempi yhteisö
• Julkaisemalla arviointilausunnot avoimesti

Avoimella lisenssillä tekijänoikeuden haltija määrittää, miten teosta on luvallista käyttää. Yleisin avoin lisenssijärjestelmä on Creative Commons.

Lue lisää:

Toikkanen, T., Kaakinen, L., & Jauhiainen, I. (2020). Ohje tekijänoikeuksiin liittyvästä avoimesta lisensoinnista tutkijoille ja tieteellisille kustantajille. Tieteellisten seurain valtuuskunta.