Ģ��ֱ��

Perusopintojen tavoitteena on oppia psykologian peruskäsitteet, teoreettiset käsitejärjestelmät sekä psykologisen tutkimuksen perusteet. Aineopintokokonaisuuden tavoitteena on täydentää psykologian keskeisten osa-alueiden tuntemista erityisesti ajankohtaisen tutkimuksen ja tutkimusmenetelmien näkökulmasta. Psykologian syventävän opintokokonaisuuden suorittanut opiskelija osaa laaja-alaisesti eri sisältöalueisiin liittyvät käsitteet ja teoriat sekä osaa suunnitella, toteuttaa ja raportoida empiirisen tutkimuksen. Tutkinto ei anna pätevyyttä psykologin ammattiin.

(180 op) koostuu psykologian pääaineopinnoista (psykologian perusopinnot 25 op, aineopinnot 52 op ja ammattikäytäntöopinnot 15 op), pakollisista viestintä- ja kieliopinnoista (15 op), yleisopinnoista (7 op), tilastotieteestä (12 op) sekä vapaavalintaisista muista opinnoista, jotta tutkinnon laajuus 180 op täyttyy.

(120 op) koostuu psykologian pääaineopinnoista (syventävät ja soveltavat teoriaopinnot 30 op, tutkimusopinnot 40 op ja ammattikäytäntöopinnot 2–41 op) sekä vapaavalintaisista muista opinnoista, jotta tutkinnon laajuus 120 op täyttyy. Nämä vapaavalintaiset opinnot voivat olla mitä tahansa yliopistollisia opintoja, joita ei ole käytetty kandidaatin tutkintoon. Tutkintoon voi sisällyttää opettajan pedagogiset opinnot, joihin on erillinen haku.

Kandidaatintutkielmassa opiskelija toteuttaa pienimuotoisen empiirisen tutkimuksen ja osaa sen jälkeen tutkimuksen teon ja raportoinnin keskeiset vaiheet. Tutkielmat liittyvät ohjaajien tutkimushankkeisiin tai muihin aiheisiin ja aineistoihin, jotka ohjaaja hyväksyy.

Pro gradu -tutkielma laaditaan psykologian laitoksen tutkimusalueilta (mm. kehityspsykologia, kliininen psykologia, kognitiivinen neurotiede ja neuropsykologia tai työ- ja organisaatiopsykologia). Opiskelija perehtyy aihetta koskevaan kirjallisuuteen, tutkimuksen teon eri vaiheisiin, hanketyöskentelyyn, tieteelliseen kirjoittamiseen ja keskusteluun. 

Tutkinnon suorittaneet voivat toimia syvällistä psykologista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Tutkinto ei kuitenkaan anna psykologin ammattipätevyyttä.

Jyväskylän yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen hyvät mahdollisuudet kansainvälistymiseen. Psykologian opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa ulkomaisen opiskelu- ja/tai työharjoittelujakson tai osallistua laitoksen järjestämään vieraskieliseen opetukseen. Vieraskielisiä opintoja voi sisällyttää sekä kandidaatti- että maisteritutkintoihin. 

Psykologian tutkimusalueet

• Ai­vo­tut­ki­mus ja psy­ko­fy­sio­lo­gia
• Klii­ni­nen psy­ko­lo­gia ja psy­ko­te­ra­pia
• Mo­ti­vaatio, op­pi­mi­nen ja kas­vu­ym­pä­ris­töt
• �ʱ��­���­�ٳܳ�­�쾱­���ܲ�
• Työ- ja or­ga­ni­saa­tiop­sy­ko­lo­gia

Filosofian maisterin tutkinto antaa kelpoisuuden filosofian tohtorin, pääaineena psykologia, tutkintoon johtavaan tutkijankoulutusohjelmaan.