Ä¢¹½Ö±²¥

Maisteriopintoihin (120 op) sisältyvät liikunnan yhteiskuntatieteiden syventävät opinnot, tutkimusmetodiopintoja sekä valinnaisia opintoja. Syventäviin opintoihin kuuluu kolmen kuukauden työssäoppimisjakso. Liikunnan yhteiskuntatieteiden syventävät opinnot tukevat erikoistumista tiettyihin kysymyksiin ja suuntautumista jollekin liikuntakulttuurin osa-alueelle. Opintojen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan asiantuntemusta ja ammatillista identiteettiä liikunta-alalla. 

Hakijan aiemmista opinnoista riippuen opiskelijaksi hyväksytylle voidaan määritellä suoritettavaksi täydentäviä opintoja. Täydentävien opintojen laajuus voi olla enimmillään 30 opintopistettä. 

Liikunnan yhteiskuntatieteissä koulutetaan akateemisia ammattilaisia ja asiantuntijoita liikunta-, urheilu- ja vapaa-aikatoiminnan jatkuvasti uudistuville ammattialoille. Opetus perustuu liikunnan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. &²Ô²ú²õ±è;

Osaamistavoitteet 

Oman alan osaaminen ja akateeminen asiantuntijuus 

Liikunnan yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija on perehtynyt liikunnan yhteiskuntatieteiden teoreettisiin ja empiirisiin perusteisiin ja hänellä on monipuoliset tiedot alan käsitteistä, teorioista ja menetelmistä. Hänellä on kokonaiskäsitys tieteenalan keskeisestä sisällöstä ja hänellä on valmiudet liikunnan yhteiskuntatieteiden jatko-opintoihin. Liikunnan yhteiskuntatieteiden maisteri osaa hankkia, analysoida ja arvioida kriittisesti alan tietoa. Hänellä on myös valmiudet tuottaa uutta luotettavaa tietoa. Opiskelija kykenee havainnoimaan, ymmärtämään ja selittämään liikuntakulttuurin ilmiöitä ja soveltamaan tieteellistä tietoa käytännön tilanteisiin ja muuttuviin käytäntöihin. Liikunnan yhteiskuntatieteiden maisterilla on valmiudet alan tieteellisiin jatko-opintoihin. 

°Õ²âö±ð±ô䳾ä´Ç²õ²¹²¹³¾¾±²Ô±ð²Ô&²Ô²ú²õ±è;&²Ô²ú²õ±è;

Liikunnan yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on laaja-alaiset tiedot liikunnan ja liikkumisen yhteiskunnallisista kytköksistä. Hänellä on hyvät tiedot alan toimijasektoreista (julkinen, yksityinen, kolmas), liikuntakäyttäytymisen vaikuttimista sekä politiikan, markkinoiden ja julkisuuden yhteyksistä liikunta-alaan ja näiden vuorovaikutuksesta. Opiskelijalla on syvällinen ymmärrys yhteiskunnan muutosten vaikutuksista liikunta-alaan. Hänellä on akateemisen asiantuntijan valmiudet työskennellä liikunta-alan hallinto-, tutkimus- ja johtotehtävissä ja hän kykenee itsenäiseen työskentelyyn sekä oman työnsä, asiantuntijuutensa ja toimintaympäristönsä kehittämiseen sekä laaja-alaiseen ja kriittiseen ajatteluun. Opiskelija pystyy toimimaan monialaisissa asiantuntijaryhmissä. Hän kykenee yhteistyöhön ja osaa soveltaa osaamistaan. Hän hallitsee asiantuntijan työn keskeiset menetelmät ja välineet. 

°­²¹²Ô²õ²¹¾±²Ô±¹Ã¤±ô¾±²õ²â²â²õ´Ç²õ²¹²¹³¾¾±²Ô±ð²Ô&²Ô²ú²õ±è;

Liikunnan yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelijalla on tietoon perustuva kokonaiskäsitys liikunta-alan erilaisista kansallisista ja kansainvälisistä toimijaverkostoista ja toimintaympäristöistä ja hän ymmärtää monialaisen yhteistyön merkityksen liikunta-alalla. Opiskelija osaa toimia kansallisissa ja kansainvälisissä ympäristöissä. Hänellä on tarvittavat kieli- ja viestintätaidot sekä monipuoliset vuorovaikutus- ja ryhmätaidot toimiakseen myös monikulttuurisissa ryhmissä. 

Vastuullinen asiantuntijuus 

Liikunnan yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija on tietoinen yleisesti yhteiskunnan sekä erityisesti liikunta- ja urheilukulttuurin eettisistä kysymyksistä ja moraalisista ongelmista. Hänellä on hyvät tiedot liikunta-alan organisaatioiden yhteiskuntavastuista ja hän pystyy arvioimaan kriittisesti liikunta-alan erilaisia arvolähtökohtia ja haasteita. Hänellä on tieteelliseen tietoon perustuva kyky ymmärtää alan eettistä keskustelua ja valmiudet tehdä vastuullisia ja eettisesti perusteltuja ratkaisuja. 

Opintosuunta valitaan hakuvaiheessa.

Koulutus tuottaa kelpoisuuden tehtäviin, jotka edellyttävät ylempää korkeakoulututkintoa.

Tutkinnon suorittaneella on akateemisen asiantuntijan valmiudet työskennellä liikunta-, urheilu- ja vapaa-aika-alan hallinto-, tutkimus- ja johtotehtävissä erilaisissa organisaatioissa. Uravaihtoehtoihin vaikuttavat myös valinnaiset opinnot. Julkisen sektorin tarjoamista työpaikoista valtaosa on kuntien liikuntatoimissa. Kolmannen sektorin merkittävimmät työnantajat ovat liikunta- ja urheilujärjestöt ja -seurat. Yksityisen sektorin työpaikkoja ovat mm. urheiluväline- ja varustevalmistajat sekä kaupalliset liikuntapalveluiden tuottajat. Entistä enemmän alalla voi työllistyä myös erilaisiin yhteistyöhankkeisiin. Uravaihtoehtoja on myös urheilumediassa ja muissa viestintätehtävissä. Valmistuneiden maisterien ammattinimikkeitä ovat esim. liikuntatoimenjohtaja, liikuntasuunnittelija, seuran toiminnanjohtaja, ³ó²¹°ù°ù²¹²õ³Ù±ð±ô¾±¾±°ì³Ü²Ô²Ô²¹²Ô°ì±ð³ó¾±³Ù³ÙäÂáä, projektikoordinaattori, tapahtumapäällikkö, toimittaja ja tutkija. 

Opiskelijaa kannustetaan hankkimaan kansainvälistä kokemusta ja osaamista opintojen aikana eri tavoin. Yksi suosituimmista tavoista on opiskeluvaihto, minkä toteuttamiseen tiedekunnalla on laajat yhteistyöverkostot ja toimivat tukipalvelut. Liikunnan yhteiskuntatieteiden maisteriopintoihin kuuluva työharjoittelu on myös mahdollista suorittaa ulkomailla esimerkiksi jossain liikunta-alan kansainvälisessä organisaatiossa.  

Kotikansainvälistymiseen yliopistolla on paljon mahdollisuuksia. Osa liikunnan yhteiskuntatieteiden kursseista toteutetaan integroituna kansainvälisen maisteriohjelman kanssa. Tarjolla on vuosittain myös intensiivikursseja, kansainvälisiä opintokokonaisuuksia sekä opiskelijajärjestöjen monipuolista kansainvälistä toimintaa. 

Keskeisimpiä työelämäyhteistyön muotoja ovat opiskelijoiden työssäoppimisjaksot. Opiskelija voi hakeutua työharjoitteluun haluamaansa liikunta-alan organisaatioon. Työharjoittelu tarjoaa mahdollisuuden työelämätaitojen kehittämiseen, opiskellen hankitun tiedon ja osaamisen soveltamiseen, opiskelijan ammatilliseen kasvuun sekä työelämäverkostojen laajentamiseen.

Myös muut opintojaksot sisältävät projektimaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Opiskelijat osallistuvat esimerkiksi tapahtumien järjestämiseen, liikuntapaikkojen suunnitteluun sekä urheilu- ja liikuntaseuratoimintojen organisointiin. Opintojen edetessä opiskelijat voivat tehdä tutkielmiensa puitteissa tutkimusyhteistyötä liikunta- ja urheilujärjestöjen, liikunnan julkishallinnon tai liikunta-alan yritysten kanssa 

Liikunnan yhteiskuntatieteiden tutkimusalueita ovat muun muassa liikuntakulttuurin muutos, liikuntapolitiikka, liikunnan kansalaistoiminta, väestön liikuntakäyttäytyminen ja liikunta elämänkulussa, liikunnan ympäristöpolitiikka, liikkumisympäristöt, liikunnan ja työelämän suhteet, liikunnan ja urheilun vastuullisuus, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokysymykset

Opintojen maisterivaiheeseen kuuluvassa pro gradu -tutkielmassa opiskelija osoittaa hallitsevansa liikunnan yhteiskuntatieteellistä ajattelua ja kriittistä pohdintaa sekä harjaantuneensa itsenäiseen tutkimustyöhön uuden tiedon tuottamiseksi. Tutkimustyö edellyttää kykyä tutkimusaiheen kannalta keskeisen kirjallisuuden ja tiedon hyödyntämiseen ja soveltamiseen. Työskentely tuottaa tutkimusaihepiirin syvällistä sisällöllistä hallintaa ja tutkimuksellisia valmiuksia sekä kykyä niiden soveltamiseen erilaisissa tehtävissä. Opiskelijoille on usein tarjolla mahdollisuuksia tehdä opinnäytetyönsä jonkin liikunta-alan organisaation toimeksiannon pohjalta. 

Koulutus antaa kelpoisuuden tieteelliseen jatkokoulutukseen (liikuntatieteiden tohtori).