Ä¢¹½Ö±²¥

Aiheuttaako metsien käyttö lajien sukupuuttoja? Miksi kukkakärpäset matkivat myrkkypistiäisiä? Miten evoluutio on muokannut ihmisen käyttäytymistä? Mitä perimä kertoo vieraslajien leviämishistoriasta? Vaikuttaako luonnon monimuotoisuus ekosysteemien toimintaan? Miten ydinvoimalaonnettomuus muuttaa nisäkkäiden perimää? Opiskele ekologiaa ja evoluutiobiologiaa niin tiedät! Ekologia ja evoluutiobiologia tarjoaa loistavat edellytykset tutkia elämää DNA-, eliö-, populaatio- ja ekosysteemitasoilla. Opit myös soveltamaan tutkimustietoa esimerkiksi luonnon- ja ympäristönsuojelussa. Voit erikoistua joko luonnonvarojen kestävään käyttöön tai genetiikkaan ja evoluutioekologiaan. Maisterin tutkinto antaa sinulle valmiudet tohtoriopintoihin.

Pro gradu -tutkielma on filosofian maisterin tutkinnon opinnäyte. Se tehdään osana tutkinto-ohjelman syventäviä opintoja ja sen laajuus on ekologiassa ja evoluutiobiologiassa sekä solu- ja molekyylibiologiassa 30 opintopistettä. Tämä tarkoittaa keskimäärin viiden-kuuden kuukauden pituista työskentelyjaksoa, johon kuuluu aiheeseen perehtyminen, laboratoriotyöskentely ja työn kirjoittaminen. Kokeellinen osa voi vaihdella hyvin paljon riippuen tutkimusalasta ja aiheesta. Pro gradu -tutkielmassa perehdyt laajasti ja syvällisesti annettuun ongelmakokonaisuuteen, harjoittelet tiedon keräämistä, soveltamista ja esittämistä sekä opettelet tieteellistä ajattelua. Usein pro gradu –työ on osa laajaa tutkimushanketta, josta erotetaan sopiva osa pro gradu –työn tekijälle. Näin opiskelija pääsee tutkimusryhmän jäseneksi ja voi seurata ryhmän työskentelyä sekä saada tukea ja opastusta myös ryhmän muilta jäseniltä. Pro gradun voi tehdä myös Jyväskylän yliopiston ulkopuolisissa tutkimuslaitoksissa ja hankkeissa.

Pro gradu koostuu johdannosta sekä kokeellisesta osasta, jonka luonne voi vaihdella hyvin paljon riippuen tutkimusalasta ja -aiheesta. Pro gradu –tutkielma on mahdollista kirjoittaa suomeksi tai englanniksi. Työtä arvioidessa kiinnitetään huomiota tutkielman loogisuuteen ja selkeyteen sekä kirjallisuuden hallintaan. Lisäksi arvioidaan tutkittavan kysymyksen liittämistä teoreettiseen ja käsitteelliseen taustaan, menetelmien hallintaa, tulosten tarkastelua ja johtopäätösten tekoa.

Ekologit ja evoluutiobiologit työskentelevät asiantuntijoina yrityksissä, kuntien ja valtion hallinnossa sekä tutkimus- ja opetuslaitoksissa. Ammatteja ovat mm. luonnonsuojelubiologi, ympäristö-, tiede- ja luontotoimittaja, ympäristösuunnittelija, tutkija, luontokartoittaja, luonto- ja tiedeasiantuntija, ympäristökasvattaja, projektityöntekijä, riistanhoidonneuvoja, järjestötyöntekijä, rikostutkija ja ³¾³Ü²õ±ð´Ç³Ù²âö²Ô³Ù±ð°ì¾±Âáä.

Monet maisterit jatkavat opintojaan tohtorin tutkintoon. Valinnaisilla opinnoilla voit tehdä tutkinnosta itsesi näköisen ja vaikuttaa siihen, millaisiin tehtäviin työllistyt. Sinulla on hyvä mahdollisuus kansainväliseen uraan.

Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita ja tutkijoita, ja osa opinnoista on mahdollista suorittaa englanniksi. Tutkimusryhmät, joissa opinnäytteet tehdään, ovat myös kansainvälisiä. Laitoksen opiskelijoilla on myös mittavat mahdollisuudet tehdä osa opinnoistaan ulkomaisissa yliopistoissa esim. Erasmus- ja Nordplus-vaihto-ohjelmien sekä laitos- ja opettajakohtaisten kontaktien kautta. Tavoitteena on, että noin puolet opiskelijoista suorittaisi osan opinnoistaan ulkomailla. Lisää vaihto-ohjelmista.

Voit sisällyttää tutkintoosi opintoja oman tiedekunnan muilta laitoksilta tai muista tiedekunnista. Jyväskylän yliopistossa on tarjolla laaja valikoima kaikille tarjolla olevia (ent. sivuaineita). Opinnot eivät ole rajattu vain Jyväskylän yliopiston tarjontaan vaan opintoihin on mahdollista liittää tietyin edellytyksin myös muissa yliopistoissa suoritettuja opintojaksoja. Myös ja opetustarjontaa voi hyödyntää sivuaineina tai vapaavalintaisissa opinnoissa.

Bio- ja ympäristötieteiden laitoksella on hyvät yhteydet moniin kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimuslaitoksiin ja muihin yliopistoihin. Tutkimuslaitokset tarjoavat esimerkiksi vuosittain haettaviksi työharjoittelupaikkoja. Suuri osa laitoksella tehtävästä tutkimuksesta tehdään yhteistyössä toisten tutkimusryhmien kanssa. Poikkitieteellisyys ja tieteidenvälisyys tekevät tutkimuksesta korkeatasoista. Siitä hyvänä esimerkkinä on ekologian ja evoluutiobiologian osastolla toimiva Suomen Akatemian nimeämä biologisten vuorovaikutusten huippututkimusyksikkö, joka on yhteinen Helsingin yliopiston sekä Zürichin yliopiston kanssa. Merkittävä osa ekologian ja evoluutiobiologian osaston tutkimustoiminnasta tapahtuu Konneveden tutkimusasemalla.

Ekologian ja evoluutiobiologian tutkimus on laaja-alaista: tutkimuskohteet kattavat niin DNA-, eliö-, populaatio- kuin ekosysteemitasonkin. Vahvoja tutkimusalueita ovat seksuaalisen ja aposemaattisen signaloinnin evoluutio, käyttäytymisekologia ja elinkiertojen evoluutioekologia. Osastolla on myös vahva maaperäekologisen tutkimuksen perinne. Perus- ja soveltava tutkimus kulkevat luontevasti rinnakkain, mistä hyvänä esimerkkinä ovat luonnonsuojelubiologiaan, luonnon monimuotoisuuteen, metsänkäsittelyyn ja ennallistamiseen liittyvät tutkimushankkeet.

Evoluutiogenetiikassa korostuu populaatio- ja molekyyligeneettisten tekniikoiden ja ekologisen tutkimuksen yhdistäminen. Populaatiogeneettisten menetelmien avulla selvitetään, kuinka lajit tai saman lajin populaatiot ovat sopeutuneet elämään erilaisissa olosuhteissa, milloin ne ovat eriytyneet toisistaan ja paljonko niiden välille on kertynyt geneettisiä eroja sattuman ja sopeutumisen johdosta. Molekyyligeneettiset menetelmät, kuten geenien sekvensointi ja mikrosirutekniikka, auttavat jäljittämään geenien rakenteessa ja toiminnassa tapahtuneita muutoksia. Evolutiivisella genetiikalla on perinteisesti ollut vahvat yhteydet myös soveltavaan tutkimukseen, kuten kasvi- ja eläinjalostukseen sekä luonnonsuojelubiologiaan. Lue lisää tutkimuksesta bio- ja ympäristötieteiden laitoksella.

Hyvin tiedoin suoritettu Filosofian maisterin (FM) tutkinto antaa kelpoisuuden tieteellisiin jatko-opintoihin. Koulutus tähtää filosofian tohtorin tutkintoon. Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen jatko-opinnot suoritetaan laitoksen tohtoriohjelmassa, johon koulutettavat valitaan hakemusten perusteella. Jatkotutkintoa varten täytyy suorittaa 30 op:n laajuiset jatko-opinnot. Jatkokoulutukseen liittyvät tutkimustyö tehdään tavallisesti laitoksen tutkimusryhmissä. Jatkokoulutukseen voi hakeutua myös muihin koti- tai ulkomaisiin yliopistoihin tai tutkimuslaitoksiin. Lue lisää jatko-opinnoista.