Miten fuksivuotemme menivät?
JYUCAST virittäytyi muistelemaan fuksiteemoja Aapon, Susannen sekä Ilarin voimin, ja niin he kuin koko yliopistokin toivottavat uudet fuksit tervetulleeksi uudelle lukuvuodelle!
Fuksivuosi tasapainoillen
Aapon aloittaessa musiikkitieteen opinnot vuonna 2015 hänellä oli taustallaan lukion musiikkilinja sekä tuolloin juuri päättyvä pop/jazz -laulun ammattitutkinto. Hän siis tunsi jo ennestään Jyväskylästä ja kaupungin musiikkipiireistä paljon ihmisiä, jotka olivat hänen kanssaan aloittamassa fuksiviikkoa Norssin juhlasalissa.
Aapon fuksivuoden pääteema oli kahden koulun välillä tasapainottelu; ammattitutkinnon viimeistely ja fuksiasiat Jyväskylässä. Silti hän otti kaiken ilon irti fuksiviikoista, joista parhaimpia muistoja on muun muassa Musican fuksiaisista. Aapolla oli aluksi vaikeuksia päästä yliopiston opintotyyliin ja -rytmeihin mukaan, ja hän kokee, että pääsi sisään yliopistomaailmaan kunnolla vasta seuraavana vuonna. Hän painottaa kasvukipujen olevan erittäin ok. Hän itse myöntää nukahtaneensa luennoille useita kertoja ensimmäisenä vuonna. Toisena opiskeluvuonna Aapo aloitti valinnaisina opintoina saksan kielen ja kulttuurin ennen asepalvelukseen astumista tammikuussa 2017, ja hän korostaa yksilön vapauden merkitystä yliopistossa.
Fuksivuosi uudessa kaupungissa
Susanne on kahdeksan vuoden opintokokemuksen jälkeen valmistunut maisteriksi kahteenkin otteeseen – ensin saksan kieleltä ja kulttuurilta ja sen jälkeen viestinnältä. Hän on alun perin kotoisin Kajaanista ja aloitti saksalla vuonna 2013. Hän päätyi valitsemaan saksan sen takia, että se oli hänen heikoin kielensä lukion jälkeen, ja hän halusi parantaa sitä.
Jyväskylä oli puolestaan Susannelle aivan uusi kaupunki, eikä hänellä ollut siellä juurikaan tuttuja. Kuitenkin pienet sisäänottomäärät saksan kielessä mahdollistivat uusien ihmisten tapaamisen hyvin nopeasti. Luennot olivat alkuun haastavia, sillä saksankieliseen opetukseen oli vaikea tottua varsinkin aluksi – paikoitellen Susanne ei muistanut mitään, mitä luennoilla oli sanottu. Sitä kautta hänen kielitaitonsa kuitenkin koheni huomattavan nopeasti.
Aapon kanssa Susanne samaistui perjantaiaamujen luentojen väsymykseen, kun fuksirientojen torstai-illat saattoivat hieman viedä mennessään. Hänellä oli vuonna 2019 uusi fuksivuosi viestinnän maisteriohjelmassa. Silloin fuksina oleminen tuntui erilaiselta, kun yliopisto ja kaupunki olivat jo valmiiksi tuttuja. Silloin haasteita loivat aikaisempien opintojen jatkuminen, työt sekä muut ohjelmat. Kuitenkin orientaatioviikon tunnelma oli yhtä mukava toisellakin kertaa!
Fuksivuodessa tärkeää ryhmäytyminen
Myöskin Jyväskylästä kotoisin oleva Ilari oli lukion käymisen lisäksi ennen fuksivuottaan tavannut ihmisiä jo muun muassa Liikunnan Riemun Manaateista, joten hänellä oli paljon tuttuja ennen opintojen aloittamista. Hän oli matkustellut ennen yliopistoon astumista, ja se oli avartanut hänen maailmaansa ja antoi kotikaupunkiin uutta näkökulmaa fuksivuonna.
Fuksiviikoilta Ilari muistelee vauhdikkaita iltoja, kuten liikunnan tanssiaisia, illanistujaisia sekä muita tapahtumia. Silloin hän myös innostui lukemisesta. Jotkut kurssit olivat vaikeita varsinkin uusien opiskelutapojen sisäistämisen takia. Ilari korostaa omalla kohdallaan ryhmäytymisen merkitystä, joka korostui ennen kaikkea liikunnan kontaktiopinnoissa. Hänelle itselleen muodostui liikuntalaisista yksi luottoporukka, jolla he ovat yhdessä nauttineet opintoelämän ilot, surut, hajoilut ja mukavat hetket.
Fuksivuonna kannattaa heittäytyä!
Kaikki kolme painottavat sitä, että alussa kannattaa lähteä aina aktiivisesti mukaan mahdollisimman moneen aktiviteettiin, vaikka ennakkoluulo sanoisi mitä. Jälkikäteen kaikki muistelevat kiittäneensä itseään jokaisesta heittäytymisestä. Fuksivuonna ei myöskään heidän mielestään kannata välttämättä vielä olla sivutöissä, vaan keskittyä opintoihin, mikäli se on mahdollista.
