
Koskaan ei ole liian myöhäistä kouluttautua
On tärkeää tiedostaa omat heikkoudet ja vahvuudet eikä koskaan lakata yrittämistä. Minulla oli ammattikoulun tutkinto taskussa ja kymmenen vuotta työelämää takana. Kaipasin kuitenkin muutosta elämääni ja monen mutkan kautta päädyin opiskelemaan nanotieteitä. Päivääkään en ole katunut päätöstäni.
Olen toisen vuoden fysiikan opiskelija, nanotieteen opintolinjalta. Olen valmistunut ammattikoulusta, jonka jälkeen siirryin suoraan työelämään. Työelämässä ehdin olla lähes kymmenen vuotta, kunnes aloin pohtimaan; onko tämä sitä, mitä haluan tehdä loppuelämäni? Tulin siihen tulokseen, että haluan tehdä jotain merkittävämpää. Päällimmäisenä ajatuksena oli lääkärin ura, sillä siinä voisin auttaa toisia ja työ olisi riittävän haasteellista ja mielenkiintoista. Päädyinkin töiden ohella käymään lääketieteellisen pääsykokeeseen valmentavia kursseja. Huomasin jo valmistautumisen aikana, etten saanut keskitettyä mielenkiintoani riittävästi biologian tai kemian opiskeluun. Fysiikka sen sijaan vaikutti kiehtovalta ja lukion oppimäärässä olikin järjettömän paljon uusia mielenkiintoisia asioita, joista halusin tietää lisää.
Älä luovu unelmista epäonnistumisen vuoksi
Opintopaikka ei kuitenkaan auennut usean yrityksen jälkeen lääketieteelliseen, eikä fysiikalle. Päädyin lopulta siihen tulokseen, ettei nykyinen työ ollut mielekästä ja haluan päästä opiskelemaan. Irtisanouduin työstäni ja aloin valmistautumaan pääsykokeisiin. Tässä vaiheessa suunnitelmana oli edelleen päästä opiskelemaan lääketiedettä, varavaihtoehtona oli tietysti fysiikka. Lääketieteelliseen pisteet eivät riittäneet, mutta ilokseni sain Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta opiskelupaikan. Jyväskylä oli helppo valinta, sillä olen täältä kotoisin ja tiesin, että täällä tehdään huippututkimusta.
Ensimmäisten fysiikan kurssien aikana huomasin, että tämä on minun alani. Kaikki vaikutti mielenkiintoiselta ja kurssien sisältö oli tajunnan räjäyttävää. Opintosuuntaesittelyn aikana opin, että Jyväskylässä on myös nanotieteiden linja, josta en ollut kuullut aikaisemmin. Esityksen aikana mielenkiintoni kasvoi nanotieteisiin. Tajusin, että nanotiede oli juuri se, mikä minua kiinnostaa ja mitä haluaisin tulevaisuudelta. Olin kiinnostunut erityisesti fysiikan pienistä asioista, sekä teknologiasta, joten hakeminen nanotieteen linjalle oli helppo päätös. Nanotieteessä biologian, fysiikan ja kemian poikkitieteellinen opiskelu avaa uramahdollisuuksia aivan uudella tavalla, ja siksi sitä onkin kuvailtu tulevaisuuden alana. Valmistuessa nanotieteilijällä on tietotaito kaikista kolmesta aineesta, joita voidaan soveltaa käytäntöön useissa eri työtehtävissä.
Heikko matematiikan osaaminen ei ole este korkeakoulutukselle
Ammattikoulusta yliopistoon ponnistaneena matematiikka ei ollut kovin tukevalla pohjalla. Vaikken osannut integroida tai derivoida (en kovin hyvin vieläkään), olen suoriutunut fysiikan kursseista. Kun jaksaa yrittää ja haastaa itseään, niin “kyllä työ tekijäänsä opettaa”. Koenkin tärkeimpänä asiana opiskelussa oman mielenkiinnon riittävyyden. Jos oikeasti haluat oppia jotain, riittää, että mielenkiintosi aiheeseen säilyy. Kukaan ei osaa tai opi heti kaikkea, osa oppii nopeammin kuin toiset. Toisilla on huomattavasti paremmat matemaattiset taidot kuin toisilla. Osa on taas parempia kirjoittamaan raportteja tai tekemään kokeellista työtä. Omien vahvuuksien ja heikkouksien tiedostaminen on oleellista opiskelunkin kannalta. Vastoinkäymisiä tulee takuulla vastaan jokaisella jossain vaiheessa opintoja. Niistä ei pidä lannistua, vaan jatkaa yrittämistä, tiedostaa omat heikkoudet ja pyrkiä kehittämään niitä.
Nanotieteet tarjoavat ainutlaatuista opiskelua tulevaisuuden alalla
Fysiikan opiskelemisessa on parasta oppia jatkuvasti uusia asioita maailmankaikkeudesta ja varsinkin arkipäiväisistä fysiikan ilmiöistä; kuinka esimerkiksi DVD-levy toimii, tai miten erilaiset sääilmiöt syntyvät. Kun opiskelee nanotiedettä, saa rakennettua ymmärrystä siitä, kuinka muut luonnontieteet liittyvät toisiinsa. Nanotieteessä opiskellaan nimensä mukaisesti nanomittakaavassa olevia asioita ja ilmiötä. Miksi ja miten esimerkiksi kullan ominaisuudet muuttuvat, kun sen hiukkaset pilkotaan nanometrin kokoon. Nanolla pääsee tekemään ja kokemaan täysin uniikkeja asioita. Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksella on esimerkiksi puhdastila, johon pääsee kurssin aikana kuvantamaan laitteella, jota ei löydy muualta Suomesta. Nanotiede on melko uusi tieteenala, jonka avulla kehitetään jatkuvasti uutta teknologiaa ja koen itseni etuoikeutetuksi opiskellessani sitä ja ollessani osa tulevaisuuden kehitystä.