Aikuiskasvatustiede, Henna Aaltonen: Lähihoitajasta kohti maisterintutkintoa

Olen käytännön ihminen, tekijätyyppiä. Opiskelu on silti kiinnostanut minua koko urani ajan. Peruskoulun jälkeen kävin ammatillisia perustutkintoja ja opiskelin työhöni liittyviä opintoja. Lähihoitajan työssä olin kaikkiaan kahden vuosikymmenen ajan.
Avoimessa yliopistossa opiskelu soveltui kuitenkin hyvin omaan elämäntilanteeseen, ja opintojen aihepiirit olivat kiinnostavia. Pystyin välillä pitämään opintovapaata työstäni, mikä nopeutti opiskelua.
Kasvatustieteen perusopinnot ja psykologian perusopinnot toteutuivat lähiopetuksena Jämsässä. Samoja opintoja voi opiskella myös omassa aikataulussa verkon välityksellä, mutta aikataulutettu ryhmä sopi minulle. Tapaamisten lisäksi opintoihin kuului myös itsenäistä työskentelyä. Oppiminen yhdessä muiden kanssa oli antoisaa. Se innosti jatkamaan opintoja.
Avointen opintojeni myötä minulla olikin jo puolet kasvatustieteen kandidaatin opinnoista valmiina tutkintokoulutuksessa aloittaessani.
Avoimen väylä sopii ammatilliseen taustaan
Opiskelijavalinta avoimen väylältä perustuu hakuvaihtoehdon valintaperusteissa kerrottuihin väyläopintoihin, joten se hakutapa sopii hyvin ammatillisesta koulutustaustasta tulevalle. Opiskelin väyläopinnot ja vähän muutakin, ja pääsin vuonna 2022 tutkinto-opiskelijaksi kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen tutkinto-ohjelmaan, aikuiskasvatustieteen opintosuuntaan.
- Kevään 2025 haussa kasvatusalojen tutkintokoulutukseen avoimen väylän kautta hakevalta vaaditaan kasvatustieteellisen alan perusopintokokonaisuus (arvosanalla 3-5), ja lisäpisteitä hakuun saa muista yliopisto-opinnoista. Väyläopintojen opiskelun voi aloittaa käytännössä koska tahansa ilmoittautumalla avoimen opintoihin.
Avointen opintojeni myötä minulla olikin jo puolet kasvatustieteen kandidaatin opinnoista valmiina tutkintokoulutuksessa aloittaessani. Lisäksi avoimen opinnot olivat kerryttäneet tarvittavia opiskelutaitoja, mistä on paljon hyötyä maisteriksi tähdätessä.
Alussa epäilin voinko todella oppia kirjoittamaan akateemisia tekstejä tai lukemaan tieteellisiä artikkeleita, saati sitten englanninkielisiä tieteellisiä tekstejä. Nyt ne ovat arkisia asioita, joita tiedän oppineeni.
Minäkö lukisin englanniksi tieteellistä tekstiä?!
Kun aloitin avoimessa yliopistossa, akateeminen opiskelu oli minulle täysin uutta. Alussa epäilin voinko todella oppia kirjoittamaan akateemisia tekstejä tai lukemaan tieteellisiä artikkeleita, saati sitten englanninkielisiä tieteellisiä tekstejä. Nyt ne ovat arkisia asioita, joita tiedän oppineeni.
Avoimen yliopiston opintoryhmässä opiskellessa tutkittiin ja pohdittiin yhdessä erilaisia käsitteitä ja ilmiöitä. Teimme tehtäviä pienryhmissä ja pareittain, opettajien tuella. Ilmiölähtöinen oppiminen oli mielekästä ja kiinnostavaa.
Opiskellessa luettiin paljon, myös englanninkielisiä tekstejä. Artikkeleita ja kirjallisuutta haettiin yliopiston kirjaston sähköisistä tietokannoista. Kun kirjoitin opintojaksoilla vaadittavia oppimistehtäviä, opin vähitellen viittaamaan asianmukaisesti lähteisiin.
Opin myös suunnittelemaan ajankäyttöäni ja arvioimaan tehtäviin kuluvaa aikaa. Oli hyvä varata aikaa opiskelulle riittävästi, koska kävin myös töissä.
Kokemuksesta on ollut hyötyä, se tuo tarttumapintaa opiskeltaviin asioihin ja rohkeutta pohtia niitä monipuolisesti. Uskallan mennä kohti minua kiinnostavia aiheita: esimerkkinä gerontologian opinnot, joita opiskelen tutkintoni osaksi avoimen yliopiston puolella.
Opiskelua syvällisesti oppien ja soveltaen
Opiskelu ei tietenkään aina ole ollut helppoa ja mukavaa. Opiskelijana motivaatio ja oppimisen ilo vaihtelee eri tilanteissa. Välillä on mentävä oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Asioiden ymmärtäminen voi vaatia aikaa tai sinnikästä työskentelyä uusien tai vaikeiden käsitteiden parissa. Se kuuluu asiaan. Jos jumikohdista ei meinaa päästä eteenpäin, tukea on tarjolla.
Heille, joiden opiskeluvuosista on jo tovi, uskallan todeta, että opiskelu on nykyään erilaista kuin viime vuosituhannella. Ulkoa opettelun sijaan nyt tuetaan syvällistä oppimista ja tiedon soveltamista. Kokemuksesta on ollut hyötyä, se tuo tarttumapintaa opiskeltaviin asioihin ja rohkeutta pohtia niitä monipuolisesti. Uskallan mennä kohti minua kiinnostavia aiheita: esimerkkinä gerontologian opinnot, joita opiskelen tutkintoni osaksi avoimen yliopiston puolella.
Onnistuneiden oppimiskokemusten jälkeen haluan edelleen opiskella lisää ja auttaa myös muita oppimisen matkalla. Hain ja pääsin mukaan avoimen yliopiston opiskelijaraatiin, missä opiskelijat osallistuvat toiminnan kehittämiseen.
Aikuisena kannattaa rohkeasti kokeilla avoimen yliopiston opintoja, vaikka ei olisi kokemusta akateemisesta opiskelusta tai olisi muuten epävarma. Opiskelu antaa uusia näkökulmia, ja samalla tapaa paljon uusia ihmisiä. Jatkuva opiskelu on hyvä sijoitus itseen ja se rikastaa elämää.