Vanhuusikä viivästyi – Tiedeillassa puntarissa ikääntyvien ihmisten hyvinvointi, toimintakyky ja työelämä

Suomessa on lähes miljoona 60–80-vuotiasta. Tutkimusten valossa nähdään, että iso ikäryhmä on nuortunut. Moni tuntee itsensä nuoremmaksi, ja toimintakyky on monella mittarilla kohentunut. Näkyykö tämä työelämässä? Tiedeillassa kerrotaan ja keskustellaan ikääntymisen näkökulmista tiistaina 19.3. kirjasto Lähteessä. Tervetuloa paikan päälle tai verkkolähetykseen!

Tiedeillassa puntaroidaan ikääntyneiden toimintakykyä, hyvinvointia ja työelämää 19.3.2024.

Tapahtuman tiedot

Tapahtuma-aika

19.3.2024 18:00 - 19.3.2024 19:30

Tapahtumatyyppi

Tiedetapahtumat

Tapahtuman kieli

Suomi

Tapahtuman esteettömyys ja saavutettavuus

Tapahtumatilaan on esteetön pääsy

Tapahtuman osoite

Seminaarinkatu 15
Jyväskylän ylioiston kirjasto Lähde, Tietoniekka-tila
Jyväskylä 40014
Suomi

Tapahtuman järjestäjä

Viestintä ja yhteisöllisyys

Tapahtuman maksullisuus

Maksuton

Tapahtuman paikkakategoria

��𳾾��Բ��Գ�ä�쾱

Tiedeillan asiantuntijoina ovat tutkimusjohtaja Katja Kokko, tutkijatohtori Kaisa Koivunen ja apulaisprofessori Monika von Bonsdorff Jyväskylän yliopistosta. Tiedeillan juontaa tiedetoimittaja Mari Heikkilä.

Miksi vanhenemista pitää tarkastella nykyisin uusin silmin?
Ketkä kukoistavat eli milloin hyvinvointi ja toimintakyky ovat korkeimmillaan?
Miten ikääntyneiden kognitiivinen ja fyysinen toimintakyky ovat parantuneet?
Miten yli kuusikymppiset tekevät töitä tällä hetkellä Suomessa?
Tyssääkö ura ikäsyrjintään?

Tiedeilta järjestetään Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteessä Tietoniekka-tilassa tiistaina 19.3. klo 18.00-19.30. Tilaisuudesta on myös verkkolähetys.

Illan asiantuntijat

Katja Kokko

Tutkimusjohtaja Katja Kokko on psykologian dosentti ja toimii Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskus GEREC:issä tutkimusjohtajana. Hän kuuluu myös hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisön JYU.Wellin puheenjohtajistoon. Kokko on ainutlaatuisen Lapsesta aikuiseksi -pitkittäisaineiston vastuututkija.

Miten kuva ikääntyneistä on mennyt uusiksi tutkijan näkökulmasta katsottuna?

Noin 60 vuoden iässä alkavaa elämänvaihetta on perinteisesti kuvattu psykologian piirissä lisääntyvien menetysten vaiheeksi. Monet klassikkoteoriat ovat peräisin 1950-luvulta. Kun ihmiset elävät nykyään keskimäärin pitempään ja ovat pitempään parempikuntoisia, menetyksiä korostavat käsitykset kaipaavat päivitystä. Uudemmat tutkimukset osoittavat, että yli 60-vuotiaat ihmiset voivat psyykkisesti varsin hyvin.

Tiedeillassa Katja Kokko kertoo 60-80-vuotiaiden elämänkulusta ja hyvinvoinnista.

Kaisa Koivunen

Tutkijatohtori Kaisa Koivunen työskentelee liikuntatieteellisessä tiedekunnassa Gerontologian tutkimuskeskuksessa sekä Jyväskylän yliopiston JYU.Well hyvinvoinnin tutkimuksen verkostossa. Hänen tutkimuksensa keskittyvät ikääntyneiden toimintakykyyn ja resilienssiin eli selviytymiskykyyn.

Mitkä asiat lisäävät ikääntyvien selviytymiskykyä?

Resilienssi on aina tilannesidonnaista ja sen kannalta ovat merkityksellisiä sekä yksilön omat että elinympäristön tarjoamat voimavarat. Ikääntyvillä henkilöillä esimerkiksi hyvä lihasvoima ja liikkumiskyky ovat tärkeitä äkillisistä sairauksista selviytymisessä. Vanhuuden toimintakyvyn taustalla on aina eletty elämä ja koko elämänkaaren aikaiset elinolosuhteet. Koulutuksen ja terveyspalvelujen saatavuus ovat sen kannalta tärkeässä roolissa.

Kaisa KOivunen — Tiedeillassa Kaisa Koivunen kertoo, millaiset tekijät lisäävät ikääntyneiden selviytymiskykyä.

Monika von Bonsdorff

Apulaisprofessori Monika von Bonsdorff työskentelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hän tutkii muun muassa työelämässä ikääntymistä, kestäviä työuria, henkilöstöjohtamista ja eläkkeelle siirtymistä. Tutkimukset auttavat ymmärtämään paremmin, miten työ voidaan organisoida ja työtä johtaa kestävien työurien periaatteiden mukaisesti.

Onko yhteiskunnan “asenne” ikääntyvien työtä kohtaan muuttunut?

Työurien pidentäminen on jälleen noussut eläkepolitiikan keskiöön. Eläkejärjestelmien valuvirheitä korjataan usein nostamalla eläkeikää ja tukkimalla varhaisen eläkkeelle siirtymisen reittejä. Työntekijöiden on tarkoitus työskennellä vähintään 65-vuotiaaksi saakka, ehkä tulevaisuudessa jopa pidempään. Tutkimusten valossa valtaosa työntekijöistä kykenee työkykynsä puolesta jatkamaan työssään, mutta viitteitä ikäsyrjinnästä on olemassa.