Pelasta raakut sukupuutolta

Raakut ovat elintärkeitä jokien hyvinvoinnille, mutta ihmisen toiminta on tehnyt niistä erittäin uhanalaisia. Lahjoittamalla raakkututkimukseen voit auttaa pelastamaan raakut sukupuutolta!

Raakut ovat elintärkeitä joen hyvinvoinnille

Tässä on Maggie. Se on jokihelmisimpukka eli raakku ja se voi elää yli 250-vuotiaaksi. Maggie saattaa olla vain simpukka, mutta se on tärkeä koko joen hyvinvoinnille. Se puhdistaa vettä suodattamalla ja hapettaa liikkuessaan joenpohjaa. Tämä on elintärkeää monille lajeille. Mikäli raakut häviävät alueen lajistosta, koko joen ekosysteemi muuttuu ja muitakin lajeja katoaa.

Raakkujen väheneminen on huono asia koko joen kannalta. Simpukoilla on tärkeä rooli vesiekosysteemissä, sillä tehokkaina suodattajina ne puhdistavat vettä.
Jouni Taskinen, professori, Konneveden tutkimuslaitos
Raakku on elintärkeä avainlaji, joka ylläpitää muun ekosysteemin toimintaa.
Suomessa on arvioiden mukaan noin 150 jokea, joissa raakku vielä elää.

Raakku on erittäin uhanalainen

Raakku on vaativa ja herkkä laji, joka selviää vain sorapohjaisissa vesissä, joissa vesi virtaa kirkkaana ja hapekkaana. Raakkuja elää vielä monissa joissa, mutta vain harvassa niistä syntyneet poikaset jäävät eloon. Raakkujen toukat kiinnittyvät lohikalojen kiduksiin, ja seuraavana kesänä nuoret simpukat kaivautuvat jokiuomiin ruokailemaan ja kasvamaan.

Maggien laji on ollut olemassa jo dinosaurusten aikaan, mutta ihmisen toiminta on ajanut lajin lähes sukupuuttoon. Moni perinteinen raakkujoki on padottu, mikä on estänyt raakkujen lisääntymiselle välttämättömien lohikalojen nousun. Jokiuomien muokkaus, jokiin valuvat ravinteet ja liete ja helmenkalastus ovat myös vähentäneet raakkukantoja huomattavasti.

Raakut voidaan pelastaa

Raakkujen lisääntymisen turvaaminen on lajin selviytymisen elinehto, jokien kunnostamisen ja muiden toimenpiteiden lisäksi. Olosuhteissa, joissa luontainen lisääntyminen ei onnistu, voimme auttaa Maggie-raakkua ja sen ystäviä lisääntymään laboratorioympäristössä.  

Raakut ovat päässeet lemmenlomalle Konneveden tutkimusasemallemme jo vuodesta 2016 saakka erinomaisin tuloksin. Huonokuntoisia raakkuja on tuotu elpymään laitokselle 12 joesta ympäri Suomea ja kuntoutuneet raakut ovat lisääntyneet vauhdilla. Raakkuvauvoja syntyy aseman suojissa vuosittain kymmeniätuhansia! Ensimmäiset raakunpoikaset vietiin kotijokeensa kesällä 2021. Kasvatustyötä tukee tutkimus, jonka avulla selvitämme esimerkiksi optimaalisia olosuhteita raakkujen lisääntymiselle sekä selviytymiselle luonnonolosuhteissa.

Keinokasvatus on välttämätön välivaihe raakun suojelutyössä ja antaa toivoa uhanalaisten raakkupopulaatioiden pelastumisesta sukupuutolta.
Jouni Taskinen, professori, Konneveden tutkimuslaitos
Lahjoittamalla voit auttaa pelastamaan raakut sukupuutolta.

Lahjoita raakkututkimukselle

Yhdessä voimme pelastaa Maggien ja sen lajitoverit sukupuutolta! Lahjoittamalla tuet Konneveden tutkimusasemalla tehtävän elintärkeän kasvatus- ja tutkimustyön jatkuvuutta myös tulevaisuudessa. Lahjoituksen voit tehdä itsellesi sopivalla, pienelläkin summalla. Jokainen lahjoitus on tärkeä askel kohti raakkupopulaatioiden pelastusta.

Lahjoita tänään - pelastetaan yhdessä raakut sukupuutolta

Mitä muuta voisin tehdä raakkujen hyväksi?

Lahjoittamisen lisäksi me kaikki voimme tehdä oman osamme auttaaksemme raakkuja. Jaetaan tietoisuutta raakuista, autetaan parantamaan niiden elinympäristöjä ja kunnioitetaan niiden koskemattomuutta. 

Voit ottaa ensimmäisen askeleen tietoisuuden kasvattamiseksi jakamalla tämän raakku-aiheisen videon verkostoillesi sosiaalisessa mediassa.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹

Henkilökuntamme vastaa mielellään kysymyksiisi lahjoittamisesta ja tutkimuksesta.

Tutustu myös