Tutkimus humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa
Tiedekunnan tutkimus on monitieteistä ja ylittää sekä tieteenalojen että oppiaineiden rajoja. Esimerkiksi etnisyyteen, identiteetteihin, muuttoliikkeisiin, köyhyyteen ja kriiseihin liittyvien kysymysten tarkastelu ovat yhteistä soveltavan kielentutkimuksen (kielikoulutuspolitiikka, kotouttaminen), musiikin, taiteen ja kulttuurin, sekä historian ja etnologian tutkijoille.
Vaikuttavuus on toimintaamme läpileikkaava tavoite, jota edistämme tiiviin yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, monialaisen yhteistyön ja määrätietoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avulla. Teemme monipuolista yhteistyötä niin sisäisten kuin ulkoisten kumppanien kanssa. Osallistumme toimintatapojen ja palveluiden kehittämiseen mm. hyvinvoinnin, sosiaali- ja terveydenhuollon, hallinnon, kulttuurin, kielikoulutuksen, teknologian ja viestinnän aloilla.
²Ñ±ð¾±²õ³Ùä tiede ja sen tulokset kuuluvat kaikille. Niiden avulla voimme muuttaa yhteiskuntaa ja löytää ratkaisuja muun muassa elämänlaatuamme heikentäviin ongelmiin. Perustutkimuksen lisäksi teemme soveltavaa tutkimusta sekä yhteistyökumppaniemme meiltä tilaamaa tutkimusta, sektoritutkimusta ja niihin liittyviä tutkimusraportteja.
Tiedekunnan ainutlaatuinen tieteenalayhdistelmä mahdollistaa hyvinvoinnin tutkimisen monista näkökulmista.
Humanistis-yhteiskuntatieteellisessä toimii kolme Suomen Akatemian nimeämää tutkimuksen huippuyksikköä. Huippuyksiköiden laajat tutkimuskokonaisuudet uudistavat tutkimusta, kehittävät luovia tutkimusympäristöjä ja innovaatioita sekä kouluttavat uusia lahjakkaita tutkijoita suomalaiseen tutkimus- ja elinkeinoelämään.
Akatemiaprofessori Pasi Ihalainen (kausi 2021–2026) tutkii parlamentin ja kansan välisiä jännitteitä vallankumousten aikakaudelta 1700-luvulta 2000-luvulle poliittisen edustuksellisuuden näkökulmasta. Tutkimuksessa monitieteinen ja kansainvälinen tutkimusryhmä analysoi digitalisoituja historiallisia parlamenttiaineistoja Suomesta ja yhdeksästä muusta Euroopan maasta.
The European Research Council (ERC) on Euroopan johtava huippututkimuksen rahoitusorganisaatio, joka rahoittaa luovia tutkijoita eri puolilla Eurooppaa toteutettaviin hankkeisiin. ERC:n tehtävänä on kannustaa huippututkimusta Euroopassa kilpailukykyisen rahoituksen avulla ja tukea tutkijalähtöistä huippututkimusta kaikilla aloilla tieteellisen huippuosaamisen pohjalta.
Väitöskirja on näyttö tohtoriopiskelijan kyvystä soveltaa itsenäisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan tohtorikoulussa valmistuu vuosittain noin 40 väitöskirjaa, jotka kaikki sisältävät uutta, tieteellistä ja perusteltua tietoa.
Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan eri oppiaineiden väitöskirjoja voit etsiä Jyväskylän yliopiston JYX-arkistosta.
Tiedekunnalla on kaksi Opetus- ja kulttuuriministeriön osoittamaa valtakunnallista erityistehtävää, joita hoidetaan ainoastaan Jyväskylän yliopiston HYTK-tiedekunnassa.
Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen valtakunnalliset tehtävät liittyvät kielitaidon arviointiin ja kielikoulutuspolitiikkaan. Keskuksen toiminta on kansallisesti ja kansainvälisesti verkostoitunutta ja sisältää yhteistyötä tutkijoiden, päätöksentekijöiden, opettajien ja muiden kielikoulutuksen kannalta keskeisten toimijoiden kanssa. Keskuksen tutkimuksen tavoitteena on kehittää kielikoulutusta laaja-alaisesti ennakoiden ja ottaen huomioon yhteiskunnalliset tarpeet ja kysymykset.
Viittomakielen keskuksen valtakunnallinen tehtävä on toteuttaa ja kehittää sekä koordinoida viittomakieltä koskevaa ylintä tutkimusta ja koulutusta Suomessa yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Jyväskylän yliopisto on ainoa yliopisto, jossa toimii viittomakielinen akateeminen yhteisö.
Humanistis-yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa on ainutlaatuisia innovatiivisen ja kokeellisen tutkimuksen huipputason laboratorioita, joissa tehdään tutkimusta enemmän kuin humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla yleensä. Laboratoriot ovat hyvin varusteltuja ja niitä ylläpidetään jatkuvasti. Laboratoriotoiminnan koordinoinnilla varmistetaan, että kaikilla JYU:n henkilökunnan jäsenillä, myös väitöskirjatutkijoilla, on riittävä ja yhtäläinen pääsy tällaiseen infrastruktuuriin. Monipuolista infrastruktuuria käyttävät laajasti eri tieteenalojen tutkijat eri tiedekunnista.
Laboratoriokoordinaattori ja teknikot avustavat käytännön asioissa, toimivat tukihenkilöinä ja tarjoavat apua tutkijoiden tarpeiden mukaan, kuten tiedonhallinnassa. Lisäksi useita laitoksen tutkimushenkilöstön jäseniä on koulutettu käyttämään infrastruktuuria. Laboratorioajan varaukset tehdään JYU:n sähköisen tilavarausjärjestelmän kautta. Tutkijat pääsevät käyttämään tarvittavia laboratorioinfrastruktuureja ja -laitteita käyttämällä annettuja koodeja ja kulkukortteja.
