Suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen korpustyö

Suomen viittomakielten korpusprojektin aikana videokuvattiin yhteensä 103 eri puolella Suomea asuvan viittomakieltä äidinkielenään käyttävän henkilön viittomista. Korpuksia eli kielentutkimuksen aineistoja käytetään, kun haetaan tapauksia ilmaisujen käytöstä, lasketaan niiden yleisyyksiä tai arvioidaan tutkimusoletuksia.
Suomalaisen viittomakielen korpus uudistaa tutkimuskenttää

Korpuksen ensimmäinen osakokonaisuus sisältää aineistoa pelkästään suomalaisella viittomakielellä ja on nimeltään Suomalaisen viittomakielen korpus. Julkaistu korpus sisältää yhteensä yli 14 tuntia videomateriaalia 21 viittojalta. 

Multimodaalisessa aineistokokonaisuudessa on videomateriaalia sekä materiaaleihin ajallisesti sidottuja koneluettavia merkintöjä ja metatietoja. Merkintöjen lisääminen eli annotointi kattaa viittomien tunnistamisen, niiden merkitysten ja muotojen erottamisen ja virketason käännökset. 

Suomalaisen viittomakielen korpustyö jatkuu syksystä 2019 lähtien perusannotoinnin ja oppimateriaalin työstämisen osalta.



 

Suomenruotsalaisen viittomakielen korpustyö

Korpustyömme sai lisävastuuta tammikuussa 2021, jolloin viittomakielen keskus aloitti suomenruotsalaisen viittomakielen tutkimuksen yhdessä Helsingin yliopiston kanssa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä rahoituksella.

Suomenruotsalaisen viittomakielen aineiston perusannotointi on aloitettu tavoitteena korpuksen rakentaminen ja sen julkaisu kolmen vuoden sisällä.  (ks. tarkemmin suomenruotsalaisen viittomakielen korpustyön ruotsinkielisiltä sivuilta.

 

Finlandssvenskt teckenspråk korpusarbete

Finlandssvenskt teckenspråk korpusarbete

´¡Âá²¹²Ô°ì´Ç³ó³Ù²¹¾±²õ³Ù²¹/³Ùä°ù°ì±ðää/Âá³Ü±ô°ì²¹¾±²õ³Ü³Ù

Korpustyön tutkijat