Ģ��ֱ��

Kuinka musikaaliset, yksilölliset ja tilannesidonnaiset tekijät selittävät musiikin toimintaa osana nuoren tunnesäätelyä? Kuinka musikaalinen tunnesäätely selittää tunteiden elämän ja hyvinvoinnin kehitystä?

Tutkimusalue 1 tutkii, kuinka musikaaliset, yksilölliset ja tilannesidonnaiset tekijät selittävät musiikin toiminnallisuutta tunnesäätelyssä ja kuinka musikaalinen tunnesäätely selittää tunteiden ja hyvinvoinnin kehitystä. Mobiilisovellus MuPSych mahdollistaa objektiivisen raportoinnin mielialasta, stressitasosta ja valppaudesta jokapäiväisen elämän muuttuvissa tilanteissa. Metodologisesti käytetään myös standardoituja itsearviointimenetelmiä, fysiologisten vasteiden (HRV) mittauksia ja musiikillista datalouhintaa (MIR), yhdistäen nämä  pitkittäistutkimusasetukseen.

Selittävätkö musikaaliset ja sosiaaliset tekijät musiikillisen vuorovaikutuksen kehon tasolla tapahtuvia ilmiöitä? Selittääkö tahdistuminen edelleen nuorten välisen yhteenkuuluvuuden kokemuksen vahvistumista?

Tutkimusalue 2 tutkii musiikillisen vuorovaikutuksen kehollisia, sosiaalisia ja musikaalisia tasoja. Työpaketissa hyödynnetään musiikillista datalouhintaa (MIR), standardoituja itsearviointimenetelmiä sekä uusia liiketutkimuksen ja koneoppimisen menetelmiä. Kokeellisen asetelman avulla testaamme, missä määrin musikaaliset ja sosiaaliset tekijät selittävät musiikillisen vuorovaikutuksen kehon tasolla tapahtuvia ilmiöitä, kuten tahdittamista, ja selittääkö tahdistuminen edelleen nuorten välisen yhteenkuuluvuuden kokemuksen vahvistumista.

Tässä työpaketissa on kaksi alatutkimusta. Ensimmäinen tutkii musiikkia nuorten jokapäiväisessä elämässä. Tavoitteena on rakentaa uutta tietoa musiikin merkityksistä osana nuorten jokapäiväisiä elämäntilanteita. Toisessa alatutkimuksessa tutkimme, kuinka yksilölliset ja kulttuuriset tekijät vaikuttavat musiikillisen voimaantumisen taustalla, sekä kuinka nämä tekijät olevat yhteyksissä muihin hyvinvoinnin osatekijöihin.

Tutkimusalue 3 antaa nuorille äänen tutkimalla itse koettuja musiikin hyötyjä nuorten elämässä eri maissa ja kulttuurisissa yhteyksissä. Koska nuoret ovat uusien alustojen varhaisia omaksujia (IFPI, 2019), olemme erityisen kiinnostuneita ymmärtämään, miten heidän yksityiset ja jaetut musiikkikokemuksensa sijoittuvat jokapäiväisen elämän digitaalisiin ja ei-digitaalisiin alustoihin. Pyrimme myös tarjoamaan uutta tietoa siitä, miten itse koetut merkitykset erilaisista nykyaikaisista musiikin osallistumisen muodoista vaihtelevat kulttuurienvälisesti ja suhteessa yksilöllisiin eroihin ja nuorten hyvinvointiin.

Työpaketin ensimmäinen alatutkimus, "Musiikki nuorten jokapäiväisessä elämässä", käyttää kvalitatiivisia menetelmiä (haastattelut, digitaalinen etnografia) rakentaakseen uutta tietoa musiikin merkityksistä osana nuorten jokapäiväisiä elämäntilanteita. Erityisesti tarkastellaan identiteettiin, tunteisiin, vertaissuhteisiin ja jokapäiväisiin toimintoihin sekä niiden kontekstuaalisuuteen liittyviä merkityksiä.

Työpaketin toisessa alatutkimuksessa rakennetaan itsearviointimittari musiikillisen voimaantumisen kokemukselle. Kyselyiden avulla tutkitaan yksilöllisiä ja kulttuurisia tekijöitä, jotka vaikuttavat musiikillisen voimaantumisen taustalla sekä yhteyksiin muihin hyvinvoinnin osatekijöihin.