Sirpa Tenhunen

Sirpa Tenhunen, hänellä on lyhyet tummanruskeat hiukset ja silmälasit. Yllään hänellä on musta pikkutakki.
Sirpa Tenhunen, kuvaaja Linda Tammisto.
Julkaistu
31.1.2022

Sirpa Tenhunen - vanhempi yliopistonlehtori, tutkimuksesta ja innovaatiotoiminnasta vastaava varajohtaja

Olen antropologi ja tulin opettajaksi Historian ja etnologian laitokselle alun perin vuonna 2014. Vuosina 2017–2021 työskentelin Helsingin yliopiston antropologian professorina Sarah Greenin sijaisena. Olen siis vasta palannut Helaan yliopistonlehtoriksi. 

Väittelin vuonna 1997 ja olenkin tehnyt varsin pitkän uran tutkijana. Olen hankkinut tutkimusrahoituksen neljään tutkimusprojektiin Suomen Akatemiasta. Olen tehnyt tutkimusta Intian maaseudulla ja kaupungissa. Olen tutkinut naisten ansiotyötä ja toimijuutta, naisten poliittista osallistumista sekä lahjanantoa ja taloutta Intian maaseudulla. Vuonna 2005 käynnistin matkapuhelinten käyttöönottoa Intian maaseudulla tarkastelevan tutkimuksen, jota jatkoin aina 2012 saakka eri rahoitusten turvin. Tein tutkimusta ensin akatemiatutkijana ja lopuksi pari vuotta osana Laura Starkin johtamaa Suomen Akatemian rahoittamaa projektia, jonka ansiosta siirryin Jyväskylän yliopistoon tutkijaksi. 

Tutkimustoimintani kulmakivenä on etnografinen kenttätyö. Useimmat tutkimusideani olen saanut kentältä. Kiinnostuin esimerkiksi matkapuhelinten käyttöönotosta asuttuani ensin kylässä, kun siellä ei vielä ollut puhelimia ja palattuani sinne, kun puhelimet otettiin käyttöön. Päädyin havainnoimaan matkapuhelinten käyttöönottoa intialaisessa kylässä vuosittaisilla kenttätyömatkoilla lähes vuosikymmenen ajan. Tämä moniaikainen etnografia antoi ainutlaatuisen tilaisuuden analysoida, miten digitaalisen viestintävälineen käyttöönotto myötävaikuttaa sosiaalisiin muutoksiin. Projektin tuloksena syntyi useita artikkeleita sekä kirja “” (Oxford University Press 2018). Olen julkaissut artikkeleita mm. seuraavissa tieteellisissä lehdissä: Journal of the Royal Anthropological Institute, Ethnos, Modern Asian Studies ja Contemporary South Asia. Minna Säävälän kanssa kirjoittamani kirja ”Introduction to Changing India: Culture, Politics and Development” (Anthem Press 2012) ja ”Muuttuva Intia” (Edita 2007) antavat yleiskuvan nyky-Intiasta ja tutkimuksisstani.

Ilmastonmuutoksesta kiinnostuin nähtyäni, miten suuresti Intian maaseudulla jo kärsitään epätyypillisistä sääilmiöistä. Havainto johdatti minut tutkimaan ilmastonmuutoksen politiikkaa Intian itärannikolla, joka on erityisen haavoittuva alue ilmastonmuutoksen suhteen. Johdan Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia ””. Tutkimushanke tarkastelee, miten ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät ilmastonmuutosta sekä miten he kamppailevat oikeuksistaan kestäviin elinkeinoihin jouduttuaan lähtemään kotiseuduiltaan. Projekti kehittää teorioita, hallinnollisia toimintatapoja ja käytäntöjä, joiden avulla ilmastonmuutoksen takia muuttaville ihmisille voitaisiin taata oikeudet kestävällä pohjalla oleviin elinkeinoihin. Kaksi projektin tutkijaa ovat havainnoineet ilmastonmuutoksen liittyvää pakolaisuutta omissa kotikaupungeissaan: Dayabati Roy Kolkatassa, Intiassa ja Mohammad Jasim Uddin Sylhetissä, Bangladeshissa. Jelena Salmi selvittää, miten kalasektorilla työskentelevät siirtotyöläiset ja Koli-kastiin kuuluvat kalastajat ymmärtävät ilmastonmuutoksen ja sen vaikutukset heidän elinkeinoihinsa pohjoisessa Mumbaissa sijaitsevalla Madhin saarella.