Ģ��ֱ��

Aloitin historian opinnot Jyväskylän yliopistossa syksyllä 1986, filosofian kandidaatiksi valmistuin vuonna 1992 ja filosofian tohtoriksi väittelin marraskuussa 1995. Minulla on dosentin arvo Helsingin yliopistossa (poliittinen historia, 2005), Jyväskylän yliopistossa (Suomen poliittinen historia, 1998), Oulun yliopistossa (Suomen ja Skandinavian historia, 2006) ja Turun yliopistossa (poliittinen historia, yhteiskuntahistoria, 2016).

käsitteli Suomen reunavaltiopolitiikkaa vuosina 1918−1922 ja Suomen silloisen ulkoministeri Rudolf Holstin toimintaa Baltian maiden kansainvälisen de jure -tunnustamisen puolesta. Väitöskirjan teema oli sikäli ajankohtainen, että Neuvostoliitto oli hiljattain hajonnut ja Baltian maat itsenäistyneet. Monissa menneisyyden asioissa ja tapahtumissa oli samankaltaisuutta silloiseen nykyhetkeen kuten myös tähän päivään.

Jo väitöskirjaa tehdessä muotoutui tutkimusyhteistyötä ja tutkijaverkostoja erityisesti virolaisten tutkijoiden kanssa. Suomen Akatemia ja Viron Tiedeakatemia rahoittivat tutkimusprojektiamme ”Virallista politiikkaa ja epävirallista kanssakäymistä ‒ Suomen ja Viron suhteiden käännekohtia 1860−1991”. Lisäksi olin mukana Turun yliopiston professori Kalervo Hovin johtamassa ”Nordic Countries and the Baltic Nations” -tutkimusprojektissa, jossa oli suomalaisten ohella tutkijoita Virosta, Latviasta, Ruotsista ja Tanskasta .

Viro on ollut noista ajoista lähtien vahvasti osa tutkijaprofiiliani. Olen kirjoittanut aihepiiristä useita monografioita ja artikkeleita, joita on julkaistu sekä kansainvälisillä että kotimaisilla foorumeilla. Suomen ja Viron suhteiden tutkimus on jatkunut: urheilusuhteet, pakolaisuus toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen, Itämeren turvallisuustilanne… Tutkimusyhteistyön ohella olen ollut useita kertoja opettamassa ja luennoimassa − Tallinnan pedagogisessa yliopistossa, Eesti Spordiajaloo Seltsin tilaisuuksissa ja tulevana elokuuna Eesti Mälu Instituutin konferenssissa muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Tutkijaprofiilini on ajallisesti ja temaattisesti laaja-alainen. Olen tutkinut erityisesti suomalaista yhteiskuntahistoriaa ja poliittista historiaa sekä Suomen suhteita lähialueisiin. Tutkimuksissa, teemasta riippuen, Suomi on pyritty sijoittamaan kansainvälisiin konteksteihin. Itämeren alueen, erityisesti Baltian historian, ohella olen tutkinut Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ympäristöhistoriaa (erityisesti metsiä) sekä urheiluhistoriaa. Näihin liittyen olen ollut useissa kansainvälisissä ja kansallisissa tutkimusprojekteissa johtajana, vastuullisena tutkijana tai tutkijana.

Tällä hetkellä johdan kahta tutkimusprojektia: ”Suomen sotatalous ja puolustustarviketeollisuus muuttuvassa turvallisuuspoliittisessa toimintaympäristössä 1998–2035” ja ”Reikäkorteista ´ruudun ääreen´ ja bittiavaruuteen – Metsäsektorin digitalisoituminen 1950-luvun lopulta 2000-luvulle”.

Puolustustarviketeollisuuden tutkimus on jatkoa viime vuosina valmistuneille ja historiaprojekteille, joista on julkaistu suomenkieliset ja englanninkieliset monografiat. Käynnissä olevassa projektissa Suomen puolustustarviketeollisuus sijoitetaan osaksi pohjoismaisia ja laajempiakin kansainvälisiä konteksteja. Hankkeessa tehdään yhteistyötä puolustustarviketeollisuuden, puolustushallinnon ja Puolustusvoimien kanssa. Lisäksi vertailevaa näkökulmaa antaa yhteistyö norjalaisten ja ruotsalaisten alan tutkijoiden kanssa. Hanketta rahoittavat muun muassa Nammo Lapua Oy, Niilo Helanderin Säätiö ja Sotataloudellinen Seura.

Metsäsektorin digitalisoitumishankkeessa selvitetään, analysoidaan ja raportoidaan, kuinka tietotekniikka kehittyi informaatioteknologiaksi metsäsektorilla noin viidenkymmenen vuoden aikajänteellä ja miten se vaikutti työn arkeen. Historiantutkimuksen kautta on mahdollista saada tutkittua tietoa metsäsektorin digitalisaation kehityksestä, tehtyjen ratkaisujen vaikutuksista ja havaita mahdollisia pidempiaikaisia kehityslinjoja. Nämä historiantutkimuksen elementit tuottavat pohjan, johon nykyhetken ratkaisuja voidaan peilata ja jonka muodostaman historiallisen taustan varaan voidaan perustaa tulevaisuusorientoituneet tutkimukset. Tutkimus auttaa tätä kautta metsäsektorin nykyhetken toimintaa ja tulevan toimintaympäristön ennakointia. Hanketta rahoittavat Metsämiesten Säätiö ja Metsähistorian Seura.

Olen toiminut useissa tieteellisissä seuroissa erilaisissa luottamustoimissa. Suomen urheiluhistoriallisen seuran hallituksen jäsen olen ollut vuodesta 1999 ja puheenjohtajana vuodesta 2008 alkaen sekä seuran vertaisarvioidun vuosikirjan päätoimittajana/toimittajana vuodesta 1997. Seuran puheenjohtajan roolissa olen verkostoitunut erityisesti Viron ja Ruotsin urheiluhistorian seurojen ja tutkijoiden kanssa.

Metsähistorian Seuran hallituksen jäsen olen ollut vuodesta 2006 ja puheenjohtaja vuodesta 2021. Olen toiminut Vuosiluston toisena päätoimittajana vuodesta 2014. Vuosilusto on vertaisarvioitu metsähistorian ja metsäkulttuurin vuosikirja. Sen on perustanut Lusto ‒ Suomen Metsämuseo vuonna 1996. Vuosilusto on ollut Metsähistorian Seuran ja Luston yhteisjulkaisu vuodesta 2000. Pitkäaikaisen metsäsektorin tutkimustyön ja julkaisutoiminnan myötä minut on kutsuttu ”Päättäjien Metsäakatemian kurssille”. Päättäjien Metsäakatemia on yhteiskunnan päättäjille ja muille vaikuttajille suunnattu kurssi ja keskustelufoorumi.