Ģ��ֱ��

Jyväskylän avoimen yliopiston digimarkkinoinnin opintokokonaisuus pohjaa tutkittuun tietoon. Opintokokonaisuus tarjoaa ajankohtaista, tiedepohjaista koulutusta ja opetusta. Avoimessa yliopistossa opettajan oma tutkimus toimii työn pohjana, tarjoten tieteellisen osaamisen myös opetustyöhön.

Maria: Digimarkkinoinnin moninaiset osaamisvaatimukset haastavat opetusta

Tämän päivän digimarkkinoinnin osaaminen on monitasoinen yhdistelmä metataitoja ja teknisiä työkalutaitoja. Muutostahti haastaa digimarkkinoinnin opetusta. Strateginen ja metataitoihin keskittyvä koulutus on akateemisen opetustyön ytimessä, vaikka myös työkaluosaaminen on arjen digimarkkinointityössä tärkeää. Opetustyössä haasteen muodostaa teknologian jatkuva kehitys ja markkinoinnin osaamisvaateiden muutos.

Markkinoinnin taidot ja osaamiset voidaan jakaa neljään osa-alueeseen: 1) oppimisen ja ajattelun taitoihin, 2) henkilökohtaisiin vuorovaikutuksen ja yhteistyön taitoihin, 3) markkinoinnin tuntemukseen ja ymmärrykseen sekä 4) teknisiin taitoihin. Usein oppimisen, ajattelun ja yhteistyöhön liittyvät taidot ovat ytimessä, jonka ympärille markkinoinnin tuntemus ja tekniset taidot rakentuvat. Koulutuksen tulisi mahdollistaa ja kehittää syvällistä ymmärrystä ja kasvua vaativat metataidot että teknologinen työkaluosaaminen riittävällä tasolla.

Tieteellinen ymmärrys auttaa hahmottamaan monien ammatillisten ja akateemisten taitojen vaatimuspaineessa, mitkä ovat niitä keskeisiä osaamisia, joihin digimarkkinoinnin opetuksen tulisi keskittyä. Tutkimuksessa ”Digital marketing skills in high demand: exploratory study of multiple competencies for a marketing professional” JAMKin lehtori Heidi Neuvonen ja avoimen yliopiston opettaja Maria Pecoraro toteavat, että digimarkkinoinnin osaamiseen liittyy kuusi erilaista liiketoiminnan, koulutuksen ja oppimisen haastetta, jotka kertovat markkinoinnin ammatin laajoista, ja toisinaan jopa ristiriitaisia osaamistarpeita.

Olli: Monipuolista digimarkkinoinnin tutkimusta opetuksen taustalla

Journal of Interactive Marketing-lehdessä keväällä 2023 julkaistu meta-analyysitutkimus tutkii sosiaalisen median sisältöjen ominaisuuksien vaikutusta brändiuskollisuuteen sen mukaan, oliko sisältö toisten kuluttajien vai yritysten tuottamaa.

Tutkimuksen mukaan tärkein brändiuskollisuutta selittävä tekijä oli sisällön hyödyllisyys. Erityisesti tiedon hyödyllisyys oli tärkeää toisten kuluttajien tuottaman sisällön kohdalla. Sosiaalisen median käyttäjät kohtaavat päivittäin valtavan määrän informaatiota, joka johtaa siihen, että vain heille oleellinen sisältö jättää muistijäljen. Yritysten tuottaman sisällön kohdalla tiedon luotettavuus ja asiantuntijuus osoittautuivat merkittävämmiksi. Kuluttajat tunnistavat yritysten kaupalliset intressit, joten he osaavat suhtautua kriittisesti yritysten tuottamaan sisältöön.

Sosiaalisen median käyttö on useammin passiivista selailua kuin määrätietoista tiedonhakua. Sosiaalisen median sisällön ominaisuudet vaikuttavat eniten matalan riskin tuotekategorioissa. Vaikuttaa siltä, että hedoniset, matalan päätöksenteon kulutustuotteiden osalta sisällön ominaisuuksien vaikutus uskollisuuteen on voimakkainta.

• Olli on siirtynyt avoimesta yliopistosta töihin tiedekuntaan - työ markkinoinnin parissa yliopistossa jatkuu

Kalle: E-urheilu tutkimuskohteena edustaa uutta ilmiötä

Tutkimuskohteena e-urheilu on äärimmäisen ajankohtainen – myös kuluttajakäyttäytymisen ja digimarkkinoinnin näkökulmista. Elektronisen urheilun suosio on ollut 2010-luvun alkupuolelta lähtien huomattavan suuressa nosteessa kansainvälisesti, mikä on luonut sen ympärille verrattain nopeasti miljardiluokan globaalit markkinat. Erityisesti koronapandemian aiheuttamat rajoitustoimet osoittautuivat e-urheilulle jättivoitoksi. Perinteisten urheilutapahtumien ollessa pandemian aikana tauolla miljoonat urheilufanit ympäri maailmaa ajautuivatkin etsimään uutta kulutussisältöä.

Merkittävä osa näistä urheilukuluttajista siirsi tarjonnan puutteen takia huomionsa juuri e-urheilutapahtumiin, joita voitiin järjestää rajoitustoimista huolimatta turvallisesti, sujuvasti ja viihdyttävästi myös etänä. Lisäksi ylipäätään koko globaalilla viihdealalla vallinnut tarjonnan kuilu vaikutti myös osaltaan uudenlaisten vapaa-ajanviettotapojen, kuten e-urheilun katselemisen, kysyntään. Kaiken tämän myötä elektronisen urheilun pariin ajautuikin yhä moninaisempia kuluttajakuntia, joiden syvällisempi tarkastelu tarjoaa tutkijoille erityisen hedelmällisen tutkimuskohteen.