Luonnontieteiden ja matematiikan uramahdollisuuksia avattava nuorille paremmin

Jyväskylän yliopisto avasi tänä syksynä pienten ja keskisuurten lukioiden kanssa LUMA-linjapilotin innostaakseen nuoria matematiikan ja luonnontieteiden pariin. Juuri nämä ovat aloja, joilla aikamme suuria globaaleja ongelmia ratkaistaan monitieteisessä yhteistyössä, kirjoittaa varadekaani Maija Nissinen.
Maija Nissinen
Julkaistu
20.2.2024

Teksti: Maija Nissinen I Kuva: Petteri Kivimäki

Viime vuoden lopun shokkiuutinen koulutuksen saralta oli suomalaisten koululaisten Pisa-tulosten dramaattinen heikkeneminen, sekä lukutaidon että matematiikan pisteiden selvä heikentyminen.

Pisa-tulosten heikkeneminen herättää huolta myös yliopistokoulutuksen kannalta. 

Riittääkö kyvykkäitä oppilaita ensin lukioon ja sen jälkeen korkeakouluihin? 

Millaisella osaamistaustalla korkeakouluihin tulevaisuudessa tullaan ja mitä mahdollisesti laskeva taso tarkoittaa korkeakoulutuksen laadun ja yhteiskunnan kilpailukyvyn kannalta? Miten tulevaisuudessa vertaudumme kansainvälisesti? 

Vaikka ilmiö on vielä marginaalinen, huolta herättää myös : lisäkoulutuksen ostaminen lapsille tuntuu vieraalta yhteiskunnassa, jonka menestys on perustunut siihen, että kaikilla lapsilla on yhtäläinen oikeus ja mahdollisuus oppimiseen varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin saakka. 

Johtaako tämä koulutuksen entistä suurempaan polarisaatioon - ne oppivat, joilla on varaa?

Tiedekunta panostaa lukioyhteistyöhön

Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa Pisa-tulosten esiin nostamat kysymykset eivät ole täysin yllättäviä ja uusia. Matemaattis-luonnontieteellisten alojen vetovoima peruskoululaisten ja lukiolaisten keskuudessa on laskenut jo jonkin aikaa huolimatta siitä, että juuri nämä ovat aloja, joilla aikamme suuria globaaleja ongelmia ratkaistaan monitieteisessä yhteistyössä. 

Myös valtakunnallisesti LUMA-aineiden vetovoima herättää huolta: kansallinen LUMA-toiminta sai jatkorahoituksen valtakunnallisena tehtävänä tuleviksi vuosiksi ja , jossa luonnontieteiden ja matematiikan ohella painotetaan tekniikan aloja.

Emme ole tiedekunnassa jääneet tumput suorina tilannetta surkuttelemaan.

Uutena avauksena käynnistimme tiedekunnassa viime syksynä LUMA-linjapilotin yhteistyössä Keski-Suomen pienten ja keskisuurten lukioiden kanssa. 

Pilotin tarkoituksena on innostaa lukiolaisia matematiikan ja luonnontieteen opintojen pariin ja samalla tukea näiden alojen lukio-opintoja. Suuremmissa lukioissa, kuten Gradian Lyseon lukiossa, LUMA-linjaa on toteutettu jo muutamia vuosia lukion opettajien johdolla. Tähän tiedekunta on osallistunut muun muassa opiskelija- ja opettajavierailujen muodossa. 

Tiedekunnan ja Keski-Suomen lukioiden pilotti käynnistyi Konneveden tutkimusaseman korkeanpaikan leirillä syyskuussa ja on jatkunut syksyn mittaan etätapaamisina ja -ohjauksena. Kokemukset ovat olleet sekä lukiolaisille että meille tiedekunnassa positiivisia ja innostavia. 

Moninaisia uramahdollisuuksia avattava paremmin

Meille yliopistolaisille iso yllätys ja itsetutkiskelun paikka kuitenkin oli, että yliopisto-opinnot eivät näyttäytyneet lukiolaisille selvänä tulevaisuuden mahdollisuutena. 

Tässä meillä on siis selvä tsemppaamisen paikka: on tärkeää tehdä koululaisille näkyväksi miten monipuolinen luonnontieteiden ja matematiikan maailma on, miten moninaisia uramahdollisuuksia näillä koulutuksilla avautuu ja että näidenkin alojen koulutus on kaikkien saavutettavissa, kunhan intoa ja kiinnostusta alan opiskeluun löytyy.

Myös pienemmille koululaisille tarkoitettu tiedekunnan LUMA-toiminta on suosittua ja aktiivista. Esimerkiksi lasten ja nuorten yliopisto JYUniorien ja Keski-Suomen LUMA-keskuksen kanssa yhteistyössä järjestetyt lasten tiedelauantait kirjasto Lähteessä ovat täyttyneet viikonloppu toisensa jälkeen innostuneista pienistä tieteentekijöistä.

Pisa-tulosten kannalta olemme yliopistolaisina kaikki samassa veneessä, puhutaan sitten koululaisten matemaattisten taitojen, lukutaidon tai kielten opiskelun heikkenemisestä. 

Mikä tahansa toimi, joka innostaa koululaisia oppimisen ja tiedon äärelle, on positiivista. 

Vain sillä tavalla mahdollistamme sen, että jokaisella koululaisella on tasaveroinen mahdollisuus löytää oma alansa ja omat mielenkiinnon kohteensa. Samalla varmistamme sen, että meillä yliopistossa riittää innostuneita ja motivoituneita opiskelijoita, joista kasvaa tulevaisuuden tekijöitä.

Kirjoittaja on kemian prosessori ja koulutuksesta vastaava varadekaani Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa.