Lukutaito – kaikkien taito: Mahdollisuus tietoon, ymmärrykseen ja osallisuuteen
Toinen lapsi ahmii Harry Potterit lukukaudessa, osan englanniksi. Toisella on vaikeuksia lukea televisio-ohjelman tekstitystäkin. Lukutaidoissa on valtavia eroja, ja ne näkyvät myös muilla elämänalueilla läpi elämän.
Luku- ja kirjoitustaidot näkyvät esimerkiksi itseilmaisussa, asioinnissa ja osallisuudessa. Kyse on toisaalta tasa-arvosta ja yhteiskunnan toimivuudesta, mutta myös jokaisen yksilön mahdollisuuksista saada tietoa, oppia, osallistua ja innostua lukemattomista asioista. Sitä haluamme tarjota aivan jokaiselle.
Hyviä uutisia: uku- ja kirjoitustaitojen kehittymiseen voi ja kannattaa vaikuttaa. Mitä aiemmin, sen parempi. Myöhäistä se ei ole missään vaiheessa.
Tukea näiden taitojen kehittymiseen tarvitsevat kaikki: muun muassa tietolähteiden luotettavuuden arviointi on yhä tärkeämpää nykymaailmassa. Erityistä tukea tarvitsevat he, joille kirjainten ja niiden tuomien merkitysten maailma on vaikea tai kaukainen tai joille oppiminen tuottaa vaikeuksia.
Lukutaitostrategia: Tukea jokaiselle elämän eri vaiheissa
Luku- ja kirjoitustaitojen riittämättömyyteen on tarpeen tarttua pian. Suomalaisten lukutaidon suunnasta on kuulunut viime aikoina huonoja uutisia. yli 25 prosenttia toisen asteen opiskelijoista kokee, että heillä on vaikeuksia lukemista ja kirjoittamista vaativissa tehtävissä. Pisa-tutkimuksessa on todettu, että erityisesti nuorten lukutaito on heikentynyt selvästi 2000-luvulla. mukaan lähes 14 prosentilla suomalaisnuorista on riittämätön lukutaito arjen tilanteissa selviämiseen. Lukutaidon eriytymistä tapahtuu jo perusopetuksen aikana ja heikosti lukevien määrä on erityisesti nuorten keskuudessa lisääntynyt.
Opetushallitus on käynnistänyt , jonka tavoitteena on kehittää erityisesti monilukutaitoa: ”Strategiassa lukutaito määritellään monilukutaidoksi, joka sisältää kaikenlaisten tekstien lukemisen ja tuottamisen taidot perinteisistä kirjoitetuista teksteistä esimerkiksi audiovisuaalisiin esityksiin”. Lukutaitostrategia rakentaa yhteiskuntaa, jossa lukutaidon merkitys tunnetaan ja tunnistetaan ja jossa jokainen saa tukea luku- ja kirjoitustaitojensa monipuoliseen kehittämiseen elämän eri vaiheissa.
Lukutaito on siis paljon muutakin kuin sanoja paperilla. On hyvin arvokasta, että tämä tärkeä asia on ilmaistu kansallisen strategian muodossa. Erityisen iloisia olemme, että strategiassa on omana osuutenaan lukemaan innostaminen.
Osaamista luku- ja kirjoitustaitojen kehityksen tukemiseen
Luku- ja kirjoitustaitojen tukeminen koskettaa meitä kaikkia. Lasten ja nuorten opettajat ovat siinä tärkeässä roolissa, mutta niin vanhemmat ja muut läheiset kuin eri alojen ammattilaiset aina kirjastojen henkilökunnasta psykologeihin, puheterapeutteihin ja terveydenhoitajiin voivat vaikuttaa näiden välttämättömien taitojen tukemiseen eri tavoin. Mahdollisuuksia on siis kaikkialla.
Miten näitä taitoja sitten edistetään? Eri tilanteissa ja vaiheissa eri tavoin. Innostus, motivaatio ja merkityksellisyys ovat myös näiden taitojen oppimisen ytimessä.
Osaamista näiden tärkeiden taitojen tukemiseen on tarjolla kaikille avoimessa yliopistossa. Luku- ja kirjoitustaitojen oppiminen ja opettaminen -opintokokonaisuuden kurssit ovat kaikkien opiskeltavissa JYU avoimessa yliopistossa. Osa kursseista pohjautuu suosittuihin, pian päättyvän LUKILOKI-koulutushankkeen sisältöihin. Opintokokonaisuutta on ollut kehittämässä laaja monitieteinen asiantuntijayhteisö.
Esimerkiksi tammikuun alussa avautuvalta Գä jos ei suju? - Lukemisen ja kirjoittamisen valmiudet ja vaikeudet (5 op) -kurssilta saa valmiuksia lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksien ja vaikeuksien tunnistamiseen, arviontiin, kehittymisen seurantaan ja oppimisen tukemiseen.
Kuinka sinä voisit edistää luku- ja kirjoitustaitoja omalta osaltasi?
Riitta Virinkoski, yliopistonopettaja, erityispedagogiikka,
JYU avoin yliopisto
Tiina Siiskonen, yliopistonopettaja,
JYU opettajankoulutuslaitos
äپٴᲹ:
