Ä¢¹½Ö±²¥

Lyhyt kävelymatka lapsen kanssa kauppaan tuo korviin useita eri kieliä, joista läheskään kaikkia ei aina tunnista. Kaupasta mukaan tarttuu kesän hittilelu. Lelu on päähenkilönä niin YouTube-videoissa, kirjoissa kuin puhelimesta toiseen vaeltavissa meemeissä, joiden kieli vaihtelee tekstistä toiseen.

Elämme monikerroksisessa ja monikielisessä todellisuudessa. Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä moninaisemmiksi kieliympäristöt ja tekstimaailmat muuttuvat ja sitä kompleksisempia merkityksiä tekstilajien välille rakentuu. Onkin hyvä pohtia, mitä on tämän päivän kielitaito ja millaisia luku- ja kirjoitustaitoja lapset ja nuoret kasvaessaan tarvitsevat – ja mitä tämä kaikki vaatii lasten ja nuorten kanssa työskenteleviltä.

Kielimaisema on murroksessa

Yhteiskuntamme ei ole enää pitkään aikaan ollut yksikielinen: Tilastokeskuksen (2021) mukaan muuta kuin kansalliskieliä puhuvia on Suomessa jo lähes puoli miljoonaa. Monikielisyys on osa jokaisen arkea, mikä taas tekee kielitietoisuudesta entistä tärkeämpää.

Käsite monikielinen ei kuitenkaan ole ongelmaton. Sitä käytetään usein viittaamaan maahanmuuttotaustaisiin tai puhujiin, joilla on perheessä perittynä useita eri kieliä, vaikka todellisuudessa ihan jokainen on monikielinen: käsite viittaa paitsi puhuttuihin kieliin, myös mahdollisuuksiin käyttää eri kieliä, osallistua ja identifioitua eri kielten ja eri kielten rekisterien käyttäjäksi.

Kielimaisema elää siis jatkuvassa murroksessa, samoin kuin meitä ympäröivä teksti- ja mediamaisema. Luku- ja kirjoitustaitojen opetuksen tehtävänä onkin tukea navigoimaan niin arjen kuin koulun moninaisissa kieli- ja tekstiympäristöissä (Tarnanen 2019). Oppijaa ohjataan kohti kriittistä ja arvioivaa monilukutaitoa; joustavia tulkinnan, tuottamisen ja tekstien arvioinnin taitoja. Oppimisessa mm. digitaalisuus, kaunokirjallisuuden lukeminen, taidelähtöisyys, erilaiset vuorovaikutuksen tavat ja esimerkiksi visuaalisuus asettuvat rinnakkain.

Opetus on ottanut aimo harppauksia, mutta samalla heikosti lukevia on koko ajan enemmän. Lisäksi globaalit mullistukset, kuten Venäjän hyökkäys Ukrainaan, saattavat luoda opetukselle tarpeita, joihin on vastattava nopeasti. Miten tunnistaa puolin ja toisin tuotettu propaganda, deep fake -videot, miten lukea uutisia huomioiden niiden tuottajatahot? Ajattelun ravistelua ja täydennyskoulutusta tarvitaan edelleen, mutta niihin on onneksi paljon vaihtoehtoja: erilaisia jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia kehitetään koko ajan lisää. Opettajia ei ole jätetty yksin.

Tasavertaisia onnistumisen mahdollisuuksia

Lukutaidot ovat avain myös tasa-arvoon ja osallisuuteen. Ajatus tasa-arvosta kääntää katseet uudelleen kohti monikielisiä ryhmiä ja kielitietoisuutta – sitä, että huomio on sekä kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvissa asenteissa että kielen roolissa osana oppimista ja vuorovaikutusta. On myös hyvä muistaa, että opetuksen tasa-arvo ei tarkoita tasapäistämistä vaan inkluusiota: sitä, että oppijoille luodaan tasavertaiset oppimisen ja onnistumisen mahdollisuudet (Mustonen & Honko 2021). Tämän tulisi olla lähtökohta kaikelle oppimiselle aina varhaiskasvatuksesta toiselle ja korkea-asteelle.

Kaiken kaikkiaan monilukutaito ja monikielisyys sekä tuen tarpeiden moninaistuminen heittävät selvästi haasteensa luku- ja kirjoitustaitojen opettamiselle. On tutkittu, että opettajat tunnistavat esimerkiksi jo kielitietoisten käytänteiden tarpeet, mutta käytännön tasolla osallisuuden tukeminen ja kielellisen demokratian vaaliminen tarvitsee vielä lisäpotkua: esimerkiksi monikielisten oppijoiden kielellisten resurssien hyödyntäminen on vielä vähäistä (Mustonen, Suni & Puranen 2020; Alisaari & Harju-Autti 2020).

Toisaalta hyviä käytänteitä on kentällä jo paljon. Näitä olisikin tärkeä jakaa ja lisätä yhteisöjen tietoisuutta monikielisten oppijoiden kohtaamisesta, erilaisten monikielisten ryhmien opettamisesta, kielitietoisen koulun rakentamisesta tai siitä, miten uudet lukutaidot eivät poissulje vanhaa vaan erilaiset lukemisen ja tuottamisen tavat tukevat toisiaan.

Näkökulmia tärkeiden taitojen tukemiseen JYU avoimesta

Miten siis kasvattaa kohti osallisuutta, kasvattaa monilukutaitoiseksi? Miten ottaa entistä paremmin osaa lukutaitotyöhön? Miten huomioida monikieliset oppijat?

Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia JYU avoimen Luku- ja kirjoitustaitojen oppiminen ja opettaminen -opinnoissa. Laajan asiantuntijajoukon yhteistyönä rakennetut opinnot ovat suunnitellut tukemaan työtä lasten ja nuorten lukutaidon hyväksi monissa eri rooleissa. Opinnot ohjaavat luomaan kytköksiä esimeriksi digitaalisen tuottamisen ja sanataiteen välille sekä hahmottamaan, miten monikielisyys otetaan mukaan oppimisen resurssina. Opit, miten luku- ja kirjoitustaitojen eri ulottuvuudet kulkevat opetuksessa rinnakkain ja miten tukea oppijaa, joka tarvitsee tukea oppimisessaan.

Opinnot antavat näkökulmia ja käytännön työkaluja erilaisiin luku- ja kirjoitustaidon opettamisen kysymyksiin ja tarjoavat eväitä kielitietoisen koulun rakentamista varten. Opintojen aloittavalle jaksolle Luku- ja kirjoitustaitojen oppimisen ja opetuksen polutvoi lähteä mukaan niin syksyllä kuin keväällä, ja muita opintojaksoja on tarjolla pitkin lukuvuotta. Opintoihin ei ole esitietovaatimuksia, ne ovat avoimet kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Lähde mukaan lukutaitotyöhön ja kielitietoisemman yhteiskunnan rakentamiseen. Ilmoittaudu mukaan!

Sanna Luokomaa ja Sanna Mustonen
Kirjoittajat ovat yliopistonopettajia JYU:n opettajankoulutuslaitoksessa

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

• Tutustu Luku- ja kirjoitustaitojen oppiminen ja opettaminen -opintoihin JYU avoimen
• Ilmoittaudu opintojen jaksoille:
  • Luku- ja kirjoitustaitojen oppimisen ja opetuksen polut 
  • Luku- ja kirjoitusvalmiuksien  ja -taitojen ohjaaminen
  • Kielitietoisesti monikielisen oppijan matkassa
  • Entä jos ei suju? - Lukemisen ja kirjoittamisen valmiudet ja vaikeudet
  • Kirjariemua ja kirjoitusintoa - Näkökulmia sanataiteeseen ja uuteen kirjoittamiseen
  • Monilukutaidon ohjaaminen digiajassa 

Kiinnostuitko? Lue lisää:

• Tarnanen, M. (2019). Monilukutaito sosiokulttuurisena lukutaitona. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti: NMI-bulletin, 29(4), 21-29.