
Lapsen varhaiskasvatuspolun on rakennuttava hyvistä siirtymistä
Uusi toimintakausi käynnistyy taas päiväkodeissa kesälomien jälkeen. Monella lapsella on edessään ensimmäinen päivä päiväkodissa. Päiväkodissa jo olleelle lapselle paluu arkeen saattaa tarkoittaa siirtymistä uuteen ryhmään tai esiopetuksen alkamista.
Aloituksen on todettu olevan yksi varhaiskasvatuspolun stressaavimmista kohdista. Ero huoltajista itkettää monia – niin isompia kuin pienempiä aloittajia.
Uusi tulija voi kaivata syliä ja lohdutusta. Tuttu pehmolelu, valokuva perheestä tai kodilta tuoksuva liina voivat auttaa lasta silloin, kun ikävä iskee. Toisaalta lapsella on myös muita voimavaroja, taitoja ja kokemuksia, joita hän käyttää uuteen paikkaan ja ihmisiin tutustuessaan.
On tärkeää, että lapsen taidot ja lapselle iloa tuottava tekeminen tunnistetaan. Osallistuminen alkaa yhteisistä puuhista muiden lasten kanssa.
Pysyvät suhteet ja rauhallinen tila auttavat lasta alussa
Varhaiskasvatusvuosien aikana lapset kohtaavat monenlaisia siirtymiä. Ne voivat tarkoittaa lapsen siirtymistä uuteen ryhmään tai päiväkotiin tai esiopetukseen. Toisaalta siirtymän kokemus saattaa koskettaa myös lasta, joka itse ei siirry, mutta jonka arkeen siirtymät tuottavat muutoksen. Esimerkiksi tuttu kasvattaja saattaa vaihtaa ryhmää tai ystävä siirtyä esiopetukseen.
Lasten näkökulmasta ensimmäisinä päivinä uudessa päiväkodissa tai uudessa ryhmässä keskeistä on se, keiden kanssa alku vietetään ja jaetaan.
Pysyvät suhteet kavereihin ja kasvattajiin sekä rauhallinen tila auttavat lasta pääsemään mukaan varhaiskasvatuksen tai esiopetuksen arkeen.
Lapsen edun näkökulmasta keskeistä onkin se, että aloitusten sekä siirtymien moninaisuus ja vaihtelevuus huomioidaan. Siirtymiin valmistaudutaan ja uuteen paikkaan käydään tutustumassa.
Ennen kaikkea pohditaan, kuka ja millainen on lapsi, joka siirtyy ja kysytään, millaisia toiveita hänellä itsellään on siirtymän suhteen.
Siirtymä on prosessi, joka alkaa jo hyvissä ajoin ennen ”ekaa päivää” ja jatkuu vielä sen jälkeenkin siihen asti, että uusi paikka tullut tutuksi ja omaksi lapselle.
Siirtymät ryhmästä toiseen käynnistävät dominoefektin
Kunnalla on velvollisuus järjestää lapselle paikka varhaiskasvatuksessa tietyn ajan kuluessa siitä, kun hakemus on jätetty. Vaikka perheillä on mahdollisuus esittää toiveita lapsen tulevasta varhaiskasvatuspaikasta, aina päiväkodin aloitus ei toteudu huoltajien toiveiden mukaisesti.
Joskus perheet joutuvat joustamaan päiväkodin valintaprosessissa ja päätyvät odottamaan sopivan paikan vapautumista toiseen päiväkotiin. Tällöin varhaiskasvatus alkaa väliaikaisesti paikassa, josta siirtymää seuraavaan paikkaan jo odotetaan.
Usein päiväkodin aloitusta koskeva julkinen keskustelu rajautuu nimenomaan uusien aloittavien lasten tarpeisiin.
Päiväkodin aloittajien määrä ja tarpeet heijastuvat kuitenkin myös muiden lasten ja ryhmien toimintaan ja organisoitumiseen, sillä siirtymät ryhmästä toiseen tapahtuvat usein dominoefektin tavoin.
Pienelle aloittajalle voidaan tehdä tilaa siten, että jo ennestään täydestä alle kolmevuotiaiden ryhmästä siirretään joku lapsi isompien ryhmään, josta puolestaan siirtyy mahdollisesti joku taas päiväkodin muihin ryhmiin. Näin aloituksen tuomat muutokset yltävät päiväkodin muihinkin ryhmiin ja lapsiryhmien organisoimiseen. Yhden lapsen aloitus voi tuottaa useita erilaisia siirtymiä lapsille.
Lapsen etua on ajateltava siirtymissä
Varhaiskasvatus on lapsen subjektiivinen oikeus ja monesti myös lapsen koulutuspolun alku.
Varhaiskasvatuksen järjestämistä ohjaa lapsen etu ja se on otettava huomioon myös edellä kuvattujen siirtymien organisoinnissa.
Varhaiskasvatuksen aloitus ja siellä tapahtuvat siirtymät koskettavat aina monia ihmisiä. Siirtymien suunnittelussa sovitetaan yhteen yksilöllisesti lapsen etu, perheiden tarpeet sekä otetaan huomioon koko lapsiryhmän ja päiväkotiorganisaation tarpeet ja resurssit.
Nämä tekijät ovat osaltaan rakentamassa lapsen koulutuspolkua varhaiskasvatuksessa.
Siirtymät kuuluvat varhaiskasvatuksen arkeen. Toiminnalle on tyypillistä, että lapset voivat aloittaa ja siirtyä pitkin lukuvuotta.
Joskus siirtymät ovat äkillisiä, mutta ennakointi ja keskustelu auttavat sekä lasta että perhettä valmistautumaan tuleviin muutoksiin.
Se, miten siirtymät huomioidaan tai jätetään huomiotta, tuottaa lapsille erilaisia siirtymiä, mutta myös erilaisia lapsuuksia. Siirtymien tunnistaminen, huomiointi ja niihin panostaminen on välttämätöntä. Samalla ne ovat mahdollisuus rakentaa lapselle hyvää koulutuspolkua jo alusta alkaen.
Hyvä aloitus ja huolellisesti toteutetut siirtymät tuottavat hyvinvointia koko päiväkotiyhteisölle siirtymän hetkellä ja arjessa pitkällä tähtäimellä.
Mari Vuorisalo, Kaisa Harju, Jasemin Can, Yaiza Lucas Revilla, Raija Raittila ja Niina Rutanen
Kirjoittajat ovat tutkijoina Jyväskylän yliopistossa kasvatustieteiden laitoksellaSuomen Akatemian rahoittamassa Trace in ECEC –hankkeessa. Hankkeessa tutkitaan pitkittäisaineistojen avulla lasten varhaiskasvatuksen aloituksia ja siirtymiä päiväkotipolulla aina esiopetuksen aloitukseen saakka. Hanketta johtaa varhaiskasvatustieteen professori Niina Rutanen.