Ģ��ֱ��

Vaikka keski-ikäisiä on paljon ja keski-ikä kattaa useamman vuosikymmenen elämää, noin 35 tai 40 vuodesta noin 65 ikävuoteen asti, sen kehityspsykologiaa tunnetaan yllättävän huonosti. Toisaalta ikävaihe esiintyy usein julkisuudessa ja tuntuu herättävän yleistä uteliaisuutta ja kiinnostusta.  

”Keski-ikä on psykologian piirissä asia, johon liittyy monia harhakuvitelmia ja myyttejä, kuten keski-iän kriisi”, toteaa tutkimusjohtaja Katja Kokko Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan Gerontologian tutkimuskeskuksesta.

Keski-ikä on todellakin paremman perehtymisen arvoinen asia, niin yhteiskunnan, yhteisöjen kuin yksilöidenkin näkökulmista. Meitä jokaista koskettavien vuosikymmenten parempi ymmärtäminen voi edistää hyvinvointia laaja-alaisesti. Vaikket itse olisi keski-ikäinen, tämä tärkeä elämänvaihe on ympärilläsi kaikkialla.

Keski-ikä on psykologian piirissä asia, johon liittyy monia harhakuvitelmia ja myyttejä, kuten keski-iän kriisi.

Keski-ikä myötävaikuttaa elämänmittaiseen hyvinvointiin

Keski-ikäiset ihmiset ovat usein merkittävissä rooleissa sekä perheissä että työelämässä. Heillä saattaa olla hoivatehtäviä sekä omiin lapsiin ja lapsenlapsiin että ikääntyviin vanhempiin liittyen. Olisikin tärkeää ymmärtää, miten heidän oma hyvinvointinsa rakentuu.  

Joskus keski-iästä puhutaan elämän risteyskohtana: keski-ikäisten hyvinvointia selittävät osaltaan heidän aikaisemmat elämänkokemuksensa, ja toisaalta keski-iän hyvinvointi myötävaikuttaa myöhemmän iän hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Sillä on myös kytköksiä työuran pituuteen ja terveydenhuollon palvelujen käyttöön.

Suurin osa keski-ikäisistä kokee elämänsä merkitykselliseksi ja on tyytyväinen siihen.

Tutkittu juttu: Keski-ikä onkin mielen hyvinvoinnin aikaa

Ainutlaatuisessa Lapsesta aikuiseksi (LAKU) -pitkittäistutkimuksessa on seurattu samoja henkilöitä 8-vuotiaasta aina noin 60 vuoden ikään saakka. Suomalaiseen aineistoon perustuvan tutkimuksen viimeisin vaihe tarjoaa arvokasta tietoa keski-iän ja mielen hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä. Sen perusteella kokonaisvaltainen mielen hyvinvointi säilyy yleisesti ottaen varsin vakaana keski-iästä myöhäisaikuisuuden alkuun, eli ikävuosien 42 ja 61 välillä.  

Tänä aikana onnellisuus ja elämäntyytyväisyys keskimäärin lisääntyvät. Masentuneisuuden tuntemukset pysyvät puolestaan keskimäärin varsin matalalla tasolla koko tämän ajanjakson. Vaikka keski-iän kriisistä puhutaan paljon, LAKU-tutkimus osoittaa, että kriisin kokeminen ei ole kovin yleistä. Suurin osa keski-ikäisistä kokee elämänsä merkitykselliseksi ja on tyytyväinen siihen.

Mikä mahdollisuus!

Perehdy pitkään elämänvaiheeseen kehityspsykologian näkökulmasta

Tutkimusjohtaja Katja Kokko toteaakin seuraavaa: ”Keski-ikäinen on usein vakiintunut työelämässä ja kokemus sekä vastuu lisääntyvät. Persoonallisuuden kehitystrendit, kuten tunne-elämän tasapainoisuus, ystävällisyys ja tunnollisuus, ovat monien perheeseen ja työelämään liittyvien roolien kannalta suotuisia muutoksia.”

Kokko muistuttaa myös, että kyky oppia uusia asioita ei tutkimusten mukaan heikkene keski-iässä. Sen sijaan lasten kasvun ja aikuistumisen myötä aikaa voikin vapautua uuden oppimiselle, sosiaalisten suhteiden vahvistamiselle ja hyvinvoinnin priorisoinnille. Mikä mahdollisuus!

Keski-ikä on pitkä elämänvaihe, joka ansaitsee myös oman opintojaksonsa. Uudella Keski-ikä elämänvaiheena -opintojaksolla näihin merkityksellisiin ihmiselämän vuosikymmeniin voi perehtyä tutkittuun tietoon nojaten. Sillä tarkastellaan keski-ikää kehityspsykologian näkökulmasta ja murretaan keski-iän myyttejä ajankohtaisen tutkimustiedon avulla.  

Keski-ikä elämänvaiheena -opintojakso kuuluu Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston gerontologian aineopintoihin ja on opiskeltavissa myös yksittäisenä opintojaksona.