Ä¢¹½Ö±²¥

EXECP-tutkimuksen liikuntainterventioon kuului voima-, kävely- ja liikkuvuusharjoittelua. Ohjattuja treenejä oli kahdesta kolmeen kertaan viikossa kolmen kuukauden ajan. Harjoitusjakson päätyttyä tutkimukseen vain 9-vuotiaana osallistunut Iiro Knoll, 15, jatkoi säännöllistä treenaamista. 

Moni ihmetteli, voiko niin nuori harjoitella kuntosalilla. Iiro kuitenkin näytti muille mallia, että liikuntaharjoittelua ei tarvitse pelätä. Ennakkoluuloja oli sekä ikää että liikuntavammaa kohtaan.

–&²Ô²ú²õ±è;Reaktiot ovat kuitenkin olleet positiivisia ja juttuseuraa on aina riittänyt! Aikaisempi harjoittelukokemus oli pääasiassa KELA:n tarjoamaa fysioterapiaa. Intervention myötä iski liikuntakipinä, Iiron äiti Johanna Knoll kertoo.

Säännöllinen liikuntaharjoittelu on vaikuttanut Iiron arkeen merkittävästi. Harjoittelun vaikutuksen on nähnyt konkreettisesti esimerkiksi siinä, miten portaiden nouseminen on helpottunut.

Pääsen nyt portaat ylös yksi käsi kaiteessa, kun aiemmin piti olla molemmat kädet kaiteissa. Muutama porras menee jo niin, että ei pidä ollenkaan tukea, Iiro hehkuttaa.

Koko perheen yhteinen harrastus

Iiron liikuntainnostuksen myötä muukin perhe on alkanut liikkua enemmän. Koko perhe voi nykyään olla kuntosalilla harjoittelemassa samaan aikaan. 

–&²Ô²ú²õ±è;Tutkimuksen liikuntainterventio oli käänteentekevä. Aiemminkin olimme tienneet, että treenaaminen on tärkeää. Uskoimme kuitenkin, että fysioterapia riittää, Johanna kertoo.

Erityisesti harjoittelun aikaansaamat konkreettiset tulokset tekivät vaikutuksen. Johannan mukaan koko ajattelutapa muuttui, kun näki, mitä jo kolmessa kuukaudessa sai aikaan. Konkreettiset tulokset lyhyessä ajassa toivat lisää motivaatiota harjoitella. Myös tutkimuksen suunnitelleen valmentaja Pedro Valadãon tsemppaus auttoi.

^{Pedro ja Iiro näyttävät mallia yhden jalan jalkaprässin suorittamiseen.}

Nykyään harjoittelun vastuu on siirtynyt Iirolle itselleen, ja hän pyytääkin jatkuvasti lisää uusia harjoituksia. Iiron päälaji on kelkkajääkiekko, jota hän pelaa paralympialiiton Tulevaisuuden tähdet -valmennusryhmässä. Tavoitteena on päästä tulevaisuudessa kilpailemaan maajoukkueeseen.

Käsitys itsestä liikkujana ja pystyvyyden kokemus muuttuivat

Iiro otetaan nykyään vakavasti liikkujana ja urheilijana. Harjoituksissa vaaditaan enemmän ja tsempataan puskemaan, eikä mennä liikuntavamman taakse piiloon. Iiron mukaan liikuntainterventioon osallistuminen muutti sitä, miten hän ajattelee itsestään liikkujana.

Interventio opetti, että vaikka mulla on liikuntavamma, voin silti olla hyvä liikunnassa ja kehittyä. Aina ei tarvitse keskittyä siihen vammaan, Iiro kertoo.

Myös kokemus omasta pystyvyydestä on muuttunut paljon ja Iiro kokee pystyvänsä asioihin paremmin. Pystyvyyden tunteen lisääntyminen on vaikuttanut myös tulevaisuuden suunnitelmiin. Iiro on alkanut miettiä, voisiko urheilulukio olla hänen juttunsa ja voisiko hän opiskella Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa vielä jonain päivänä.

–&²Ô²ú²õ±è;Pystyn melkein mihin vaan kun yritän, Iiro toteaa.

Iiron ja Johannan vinkit liikunnan aloittamiseen

–&²Ô²ú²õ±è; Pitää vaan uskaltaa! Salilla katsotaan kaikkia samalla tavalla. Ei välitetä siitä, onko joku liikuntavammainen. Vaikka et osaisi, niin kehitystä alkaa tapahtua nopeasti, Iiro kannustaa.

–&²Ô²ú²õ±è;Hyvä harjoitusohjelma salilla on tärkeä. Silloin tietää mitä tekee. Sinne vaan kaikki treenaamaan! Johanna tsemppaa.

vietetään 3. –9.6.2024. Kuntoutusviikko on viestintäkampanja, joka edistää kuntoutuksen arvostusta yhteiskunnassa. 

Iiron ja Johannan haastattelu julkaistaan myöhemmin kokonaisuudessaan EXECP-hankkeen omilla verkkosivuilla.