Ģ��ֱ��

Vuotta 2024 voidaan pitää varsinaisena vaalien supervuotena: arvioiden mukaan maailmalla järjestetään vaalit ainakin . Optimisti näkee tilanteessa suurta kansanvallan juhlaa: onhan vaaliuurnille matkaamassa ennätysmäärä kansalaisia aina New Yorkista Delhiin asti. 

Kansanvallan juhlien päällä siintävät kuitenkin pimeät pilvet: mukaan maailman demokratioiden tila on rappeutumassa jo kahdeksattatoista vuotta putkeen. Vuoden 2023 indeksin mukaan kansalaisten perusoikeuksia ja vapauksia rajoitettiin 52 eri maassa. Parannuksia puolestaan tapahtui vain 21 maassa, joka on Freedom Housen mittaushistorian heikoin tulos.

Viime vuoden aikana demokratian haurasta tilaa rapauttivat muun muassa populismi, vallankaappaukset, aseelliset konfliktit, vaalivilppi ja ulkopuolisten tahojen suorittama informaatiopsykologinen vaikuttaminen.

Autoritääriset valtiot lietsovat epäluottamusta

Tammikuussa 2024 Maailman talousfoorumi (WEF) julkaisi riskiraportin, jossa mis- ja disinformaatio nähtiin suurimpana lyhyen tähtäimen globaalina uhkana. Mis- ja disinformaatio kuuluvat informaatiopsykologisen vaikuttamisen keinovalikoimaan. 

Vihamielisen informaatiopsykologisen vaikuttamisen avulla autoritääriset valtiot pyrkivät lietsomaan epäluottamusta, manipuloimaan julkista keskustelua sekä ohjaamaan kohdemaan politiikkaa haluamaansa suuntaan. 

Esimerkiksi Kiina ja Venäjä ovat pyrkineet lisäämään Yhdysvaltojen sisäistä polarisaatiota ruokkimalla eri väestön osia täysin eri narratiiveilla. 

Vaikutusstrategioissa on usein keskiössä harhaanjohtavat ja vahvasti tunnelatautuneet sisällöt, joita jaetaan massiivisella volyymilla kaikissa sosiaalisen median palveluissa. Kampanjat voivat pitää sisällään valheellista informaatiota, salaliittoteorioita – tai vain faktatietoa harhaanjohtavasti kehystettynä. Läntisellä pallonpuoliskolla taas etenkin Yhdysvaltain presidentinvaaleja seurataan pelonsekaisin tuntein. Panoksena koetaan olevan Yhdysvaltain tuki Ukrainalle ja Taiwanille.

Tällä hetkellä maailmalla on siis käynnissä runsaasti vaikuttamiskampanjoita, jotka tavoittelevat kohdemaan politiikkaan vaikuttamista. 

Syksyllä 2023 somejätti Meta ilmoitti onnistuneensa kaatamaan 'historiansa suurimman disinformaatioverkoston', joka oli yhdistetty Kiinaan. Tämä verkosto koostui tuhansista botti- ja trollitileistä eri sosiaalisen median alustoilla, jotka levittivät Kiinan hallinnolle myönteisiä narratiiveja ympäri maailmaa. Myös ovat tämän kevään aikana ilmoittaneet löytäneensä venäläisiä vaikuttamisverkostoja, jotka pyrkivät lahjomaan europarlamentaarikkoja levittämään Kremlinin propagandaa kesäkuussa koittavien europarlamenttivaalien alla. 

Voidaan olettaa, että vastaavat havaitut verkostot ovat vain jäävuoren huippu ja osoittavat demokratian olevan tälläkin hetkellä avoimen hyökkäyksen kohteena kaikkialla. 

Tekoäly tarjoaa vaikuttajalle runsaasti mahdollisuuksia

Samalla kuin tekoälyn todellisesta potentiaalista käydään kiihkeää keskustelua, on se jo vahvasti integroitu osaksi informaatiopsykologista vaikuttamista. ChatGPT:n kaltaiset suuret kielimallit pystyvät tuottamaan uskottavaa tekstiä hurjalla vauhdilla monilla eri kielillä ja äärimmäisen edullisella kustannuksella. 

Tekstisisällön tukena toimii usein tekoälyn rakentama deepfakes eli ”syvävaleet”. 

Ympäri maailmaa on raportoitu huolestuttavia havaintoja näiden keinotekoisten audio- ja videoväärennysten esiintymisestä sosiaalisessa mediassa.

 Esimerkiksi Slovakian parlamenttivaalien alla , joissa muun muassa edistyspuolueen johtaja Michael Šimečka ja Slovakian presidentti Zuzana Čaputová ilmoittivat äänestävänsä äärioikeistoa. Šimečkasta levitettiin myös toista syvävaletta, jossa hän tunnustaa ostavansa ääniä. Vaalien aikana slovakialaisten sosiaalisessa mediassa levitettiin myös aktiivisesti venäjämielistä sisältöä, jonka epäillään olevan osa venäläistä laajempaa vaikuttamiskampanjaa.

Syvävaleita hyödynnettiin myös Taiwanin presidentinvaalien häirinnässä tammikuussa 2024. Vaalien aikana sosiaalisessa mediassa levitettiin väärennettyä videota, jossa Demokraattisen edistyspuolueen ehdokas ja vaalit myöhemmin voittanut varapresidentti Lai Ching-te tunnustaa opposition näkemysten olevan valtavirtaa Taiwanissa. Taiwan on syyttänyt Kiinaa vaalivaikuttamisesta ja kognitiivisesta sodankäynnistä. 

Vain aika näyttää, miten laaja vaikutus tekoälyllä tulee olemaan vaalihäirinnälle tulevaisuudessa. Varmaa kuitenkin on se, että sen käyttö disinformaation levityksessä tulee entisestään lisääntymään teknologian kehittyessä.

Vihamielinen informaatiopsykologinen vaikuttaminen on globaali ongelma, joka uhkaa maapallon jäljellä olevia demokratioita kaikilla mantereilla.

Demokratioiden erityisen hutera tilanne altistaa ne vaaralle joutua vihamielisen vaikuttamisen kohteeksi. Vastaavaa vaikuttamista suorittavat tahot pyrkivät luomaan syvempiä railoja yhteiskuntaamme ja rapauttamaan yhteistä luottamusta vallitseviin instituutioihin. Hyökkäyksen kohteena oleva demokratia siis vaatii puolustamista myös informaatioympäristössä vaanivilta uhilta. Vihamielisen vaikuttamisen lisääntyessä ja kehittyessä, ei mikään valtio tai kukaan yksilö ole immuuni.

Dominic Saari työskentelee projektitutkijana Jyväskylän yliopiston KILPI-tutkimushankkeessa. Tutkimushanke pyrkii kehittämään kognitiivisen ja informaatiopsykologisen turvallisuuden opetusta ja tutkimusta Suomessa. Saari on myös tohtoriopiskelija historian ja etnologian laitoksella.