Ģ��ֱ��

Olen historioitsija, joka on myös työskennellyt useiden vuosien ajan eri monitieteellisissä laitoksissa ja instituuteissa. Saavuin HELAan syyskuussa 2021 yliopistonlehtoreksi rajojen ylittävän ja vertailevan historian alalla. Olen aina ollut kiinnostunut humanististen ja yhteiskuntatieteiden eri alueista ja eri historian aikakausista. Pääpainokseni on Pohjois-Euroopan historia ”Pitkän 1800-luvun” aikana, mutta olen työskennellyt myös lähi- ja nykyhistorian, erityisesti pohjoismaisen yhteiskunnan ja politiikan parissa. Opiskelin alun perin antiikin kieliä ja filosofiaa St. Andrewsin yliopistossa ennen kuin vaihdoin tutkinnon antiikin ja keskiajan historiaan.

Skotlannissa opiskelevana irlantilaisena kiinnostuin vähitellen enemmän Skotlannin ja Irlannin historian yhtäläisyyksistä ja eroista. Kun tuli aika suunnitella väitöskirjaprojektia, vaihtoehtoni olivat kahden vaan vertailu joko keskiajalla tai modernina aikakautena. Valitsin jälkimmäisen ja vietin onnellisia vuosia tohtoritutkijana Edinburghin yliopistossa. Vuonna 1998 vierailin Suomessa ensimmäistä kertaa, ja vuotta myöhemmin muutin Helsinkiin ja työskentelin tutkijana Helsingin yliopiston Renvall-instituutissa (Eurooppa-tutkimuksen osastolla).

Vuonna 2004 minut nimitettiin Edinburghin yliopistoon Skotlannin historian ja kelttiläisten tutkimuksen lehtoriksi. Työskentelin siellä, kunnes muutin pohjoisemmaksi Aberdeenin yliopistoon (vanhempi lehtori historian laitoksella, vuonna 2008). Suurin osa työstäni liittyi tuolloin Skotlannin, Irlannin ja Pohjoismaiden historian vertaileviin tai monikansallisiin tutkimuksiin. Vuonna 2010 otin vastaan kaksivuotisen tutkijastipendin Helsinki Collegium for Advanced Studiesin tutkiakseni vertailuja ja vastakohtia Irlannin (1840-luku) ja Suomen (1860-luku) suurten nälänhätien välillä.

Sen jälkeen minulle myönnettiin Suomen Akatemian stipendiaatti (2012-17) sekä paikat Aarhus Institute for Advanced Studiesissa (2017-18) ja Tampereen yhteiskuntatutkimuksen instituutissa (TIASR) (2018-20). Artikkelien, kirjojen ja mediaesiintymien ohella yksi tämän ajanjakson merkittävimmistä tuloksista oli onnistunut kansainvälinen museonäyttelyni . Olen myös kehittänyt verkkosivuston, joka kartoittaa yli sata suurien nälkävuosien muistomerkkiä ja lisää niihin liittyvää paikallista tietoa ja muita pohdintoja ().

Pääosin tutkijana pitkään näissä poikkitieteellisissä instituuteissa työskenneltyäni palasin vuonna 2020 täysipäiväiseen opettajan tehtävään pohjoismaisten tutkimusten yliopistolehtorina Helsingin yliopistossa. Se oli monin tavoin vaikeaa aikaa maailmanlaajuisen pandemian vuoksi, mutta se antoi minulle mahdollisuuden kehittää uusia opetusmenetelmiä ja löytää tapoja ylläpitää opiskelijoiden motivaatiota ja ryhmähenkeä.

Varsinkin digitaalisten, haettavien primäärilähteiden aikakaudella uskon, että historioitsijoiden on tärkeää säilyttää "perinteiset" arkistointitaidot, joihin voi usein liittyä hedelmättömien päivien viettämistä pölyisiä papereita tutkien, mutta se voi olla erittäin palkitsevaa pitkällä aikavälillä. Lisäksi, vaikka olen viettänyt (ja vietän edelleen) paljon aikaa arkistoissa ja kirjastoissa, nautin myös tutkimukseeni liittyvien paikkojen tutkimisesta ja niihin tutustumisesta. Suomen tapauksessa se on merkinnyt useiden viikkojen matkustamista tuhansia kilometreja eri paikkakunnilla vieraillessa sekä 1860-luvun suuriin nälkävuosiin liittyvien muistomerkkien, joukkohautapaikkojen ja muiden muistokohteiden tutkimista.

Uusin monografiani, Finland’s Great Famine 1856-68, ilmestyy Palgraven julkaisemanassa vuonna 2022. Tulevaisuudessa aion tutkia nälänhätää ja luonnonkatastrofeja Tanskan valtakunnassa 1800-luvulla ja erityisesti tapaa, jolla Tanskasta peräisin olevaa hyväntekeväisyyttä käytettiin valtion

valvonnan lisäämiseen sen reuna-alueilla (kuten Islannissa, Grönlannissa ja Karibialla). Vapaa-ajallani juoksen ympäri Jyväsjärveä, patikoin vuorilla (ei valitettavasti niin helppoa Suomessa), kävelen tuulisilla Atlantin rannoilla Euroopan länsirannikolla ja pelaan gaelilaista jalkapalloa pitkäaikaisen seurani Helsinki Harps GAA:n kanssa.

*Suomen 1860-luvun nälänhädästä kertova monografia Finland’s Great Famine, 1856-68 on julkaistu, ja siihen voi tutustua .