Tiedeilta avaa vihreän vedyn kemiaa, vetytalouden haasteita ja Keski-Suomen vetystrategiaa
Vetytalouden suhteen odotukset ovat korkealla Euroopassa. Vedyn käytön lisäämistä pidetään yhtenä tärkeimmistä keinoista, joilla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Vetymarkkinoilla tähtäimessä on vihreä vety. Sitä tehdään elektrolyyseri-laitteilla irrottamalla vety vedestä. Prosessia varten tarvitaan valtavat määrät päästöttömästi - kuten tuulivoimalla - tuotettua sähköä. Sivutuotteina syntyy lämpöä ja happea.
Vihreästä vedystä voitaisiin valmistaa jatkossa hiilidioksidipäästäjä tehokkaasti leikkaavia polttoaineita, terästä ja lannoitteita. Myös energian siirtämisessä ja varastoimisessa vihreää vetyä tarvitaan.
Professori Karoliina Honkala tutkii vedyn katalyysikemiaa Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella ja Nanotiedekeskuksessa. Hänen tavoitteenaan on kehittää entistä tehokkaampia ja taloudellisempia katalyyttejä, joiden avulla voidaan tuottaa vihreää vetyä.
"Lannoiteteollisuudessa ja lentoliikenteessä vihreä vety avaisi valtavia mahdollisuuksia hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseen. Lentoliikenteessä uusiutuvat polttoaineet olisivat ainoa päästötön ratkaisu, sillä lentoliikenteen sähköistäminen on mahdotonta raskaiden akkujen kuljettamisen takia", Honkala sanoo.
Tiedeillassa hän kertoo, miten vihreää vetyä valmistetaan vedestä elektrolyysillä. Hän myös kertoo, millaisia haasteita liittyy vedyn valmistusta tehostavien katalyyttien kehittämiseen.
"Katalyyttien täytyy olla tehokkaita ja ne eivät saa perustua rajallisiin jalometalleihin. Ne ovat suurimmat haasteet tällä hetkellä", Honkala sanoo.
Haasteita tuotannon kannattavuudessa - logistiikassa hiilineutraaliudesta kilpailutekijä
Tiedeillassa vetytaloutta taustoittavat myös diplomi-insinööri Mikko Lappalainen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä ja ohjelmapäällikkö Timo Harju Jyväskylän kaupungin elinkeinopalveluista.
Lappalainen kertoo illan aikana vihreän vedyn teollisesta valmistamisesta ja siihen liittyvistä haasteista. Suurimmat haasteet liittyvät hänen mukaansa koko vihreän vedyn arvoketjun kannattavuuteen.
Suomessa on suunnitteilla kymmeniä vetytehtaita, mutta moni niistä on vielä käynnistämättä.
”Vihreän vedyn valmistuksessa on useita sen hintaan vaikuttavia tekijöitä, kuten investointikustannukset ja sähkön hinta. Nämä tekijät on pystyttävä optimoimaan tapauskohtaisesti, jotta vedyn tuotannosta saadaan kannattavaa", Lappalainen sanoo.
"Vielä tässä vaiheessa voi olla haastavaa kilpailla fossiilista alkuperää olevan vedyn kanssa ilman tukimekanismeja.”
Tiedeillassa ohjelmapäällikkö Timo Harju kertoo tilannekuvan Keski-Suomessa vetystrategiasta.
Hän sanoo, että Keski-Suomen keskeinen sijainti kumipyörälogistiikan kannalta, vireillä olevat investoinnit sekä Toyotan yhä vahvistuva läsnäolo luovat strategialle vahvoja suuntaviivoja.
Suurimmat vaikutukset vetytalous tuo Keski-Suomeen jalkautuessaan olemassa olevaan ja uusiutuvaan liiketoimintaan, Harju sanoo.
”Esimerkiksi logistiikassa hiilineutraalius ja vastuullisuus eivät ole pelkästään alaan kohdistuvia vaatimuksia, vaan niistä voi myös muodostua merkittävä kilpailutekijä.”
”Myös vetytalouteen liittyvät investoinnit ja esimerkiksi vedyn ja synteettisten polttoaineiden tuotantolaitokset myös työllistävät jo rakennusaikana.”
Harju muistuttaa, että parantuva energiaomavaraisuus lisää myös kansallista kokonaisturvallisuutta.
Tiedeilta järjestetään Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteessä Tietoniekka-tilassa tiistaina 30.1. klo 18.00-19.30. Tilaisuudesta on myös verkkolähetys. Tervetuloa kaikille avoimeen tilaisuuteen!
