Teknologian tulo vei työstä huokoiset hetket – nyt tutkitaan pitkäaikaisvaikutuksia
Työelämän tutkijoille viime vuodet ovat näyttäytyneet rajuina muutoksina, sanoo professori Taru Feldt Jyväskylän yliopiston psykologian laitokselta.
Työelämä on kiihtynyt, intensiivistynyt ja tehostunut. Teknologiat ovat kehittyneet nopeasti ja niillä on ollut tuntuvia vaikutuksia työoloihin – sekä työhyvinvointiin ja motivaatioon, jotka ovat Feldtin tutkimusten keskiössä.
”Teknologia on mahdollistanut työn ulkoisen tehostamisen. Samalla työstä ovat vähentyneet niin sanotut huokoiset hetket, jotka ovat ajattelulle ja palautumiselle tärkeitä”, sanoo Feldt.
Feldt muistuttaa, että työelämässä tehtiin koronan tullessa digiloikka käytännössä muutamassa viikossa. Pian seurasi tekoäly, jonka vaikutukset kiinnostavat nyt myös työ- ja organisaatiopsykologian tutkijoita.
Työelämän olot muuttuvat nopeasti ja tärkeää on, että tutkijat voisivat myös ennakoida, mihin ollaan menossa. Muutoksia on seurattava herkeämättä ja reagoitava herkästi."
Nyt tutkijoita kiinnostaa teknostressi ja sen vaikutukset.
Mistä teknostressissä on kyse työelämässä ja työpsykologian kannalta?
”Kyse siitä, miten lämmin on kädenpuristus työn ja työntekijän välillä. Millainen kokemus työntekijällä on teknologiasta eli kuinka hyvin tämä kokee voivansa vastata teknologian tuomiin haasteisiin? Jos tässä on epäsuhtaa, pahimmillaan syntyy pitkäkestoista ٰä”, Feldt kuvailee.
Teknostressin psykologiset syntymekanismit ovat siis samankaltaiset kuin työstressinkin, Feldt sanoo.
Uutta tietoa tulossa teknologian pitkäaikaisvaikutuksista
Näyttöä työelämän kiihtymisen ja tehostumisen vaikutuksista on jo kertynyt. Muutos näkyy laajasti eri aloilla, myös hoitoalalla ja opetustyössä. Työelämän intensifikaatio on lisännyt työntekijöiden ٰä ja laskenut työhyvinvointia.
Tutkimusnäyttöä haetaan nyt pitkäaikaisvaikutuksista.
Vuoden alussa käynnistyneessä SUSDIGI-tutkimushankkeessa huomio on digitalisaatiossa, tekoälyssä ja inhimillisesti kestävissä työurissa. Tutkittavat ovat korkeakoulutettuja eri aloilta.
Miten digitalisaatio kytkeytyy inhimillisesti kestäviin työuriin? Miten työn muutoksiin sopeutuminen muuttuu?
”Inhimillisesti kestävällä työuralla tarkoitamme työuria, joissa työntekijällä on yhtäältä mahdollisuus vaikuttaa toimintaympäristöönsä ja toisaalta ympäristö luo mahdollisuuksia sopeutua muutoksiin. Nämä tekijät luovat hyvät edellytykset työntekijän terveydelle, suoriutumiselle ja elämään tyytyväisyydelle”, kuvailee Taru Feldt.
Aineiston keruu on juuri päättynyt, ja kyselyyn vastasi yli 1800 henkilöä. Tutkimus jatkuu samojen henkilöiden seurantatutkimuksena. Tutkimuksessa selvitetään myös vapaa-ajan kokemusten vaikutuksia. Tutkimus on osa Katariina Lehtiniemen ensi vuonna valmistuvaa väitöskirjaa.
Tutkija kokee teknoٰä ja moni rimpuilee sovellusten kanssa
Työelämän kiihtymistä Taru Feldt ryhtyi tutkimaan vuonna 2017.
”Silloin mietimme kollegoiden kuten professori Saija Maunon kanssa, että mihin tämä työelämä on menossa. Pohdimme elämän muuttumista kellottamiseksi ja työn tehostumista digitalisaation ja robotisaation seurauksena. Kiinnostuimme, miten ne vaikuttavat työhyvinvointiin, ja onnistuimme saamaan Suomen Akatemialta rahoituksen asian tutkimiseen.”
Teknoٰä Feldt sanoo kokeneensa itsekin, ja stressin hallinta puhuttaa lounas- ja kahvipöydissä. Moni kokee rimpuilevansa digitaalisten sovellusten kanssa niin, että ydintehtäville jää liian vähän aikaa. Teknologiaan perehtymiseen kuluu paljon aikaa – ja se on tehtävä itsenäisesti, sanoo Feldt.
”Olemme vielä yhteiskunnassa sopeutumisvaiheessa teknologian suhteen”, Feldt arvioi.
Entäpä tekoäly, miten se voi vaikuttaa työntekijän kokemukseen teknostressistä?
”Miten ihminen kokee oman ammatillisen osaamisensa muuttuvan tekoälyn myötä. Paljonko tässä työssä on jäljellä minua ja syväajatteluani? Viekö tekoäly ammatillista itsetuntoani?”
”Multitaskaaminen” on muuttanut kiireen luonnetta työelämässä
Näkökulmat työn kuormittavuuteen ovat muuttuneet ajan saatossa. Kun 1980-luvulla tutkittiin, mikä työntekijöitä stressaa, 1990-luvulla ryhdyttiin tutkimaan myös voimavaroja.
Kiire on ollut työ- ja organisaatiopsykologiassa tutkimuksen kestoaihe. Kiireen luonne on muuttunut. Kiireen kokemukseen liittyvät nyt työn tehostuminen ja paine tehdä monia asioita yhtä aikaa (multitasking). Myös ennakoimattomat silpputyöt ovat tulleet monen toimenkuvaan, kuvailee Feldt.
Aiemmin kiireeseen liittyi konkreettinen tietous siitä, mitä pitäisi saada tehdyksi. Kiirettä pystyi paremmin ennakoimaan. Teknologia kiihdyttää ”multitaskaamista”, painetta tehdä monia asioita yhtä aikaa, ja vahvistaa tunnetta olla jatkuvasti saavutettavissa."
Tämä on hankalaa ja haitallista työntekijälle.
”Ihminen ei voi jakaa itseään kognitiivisesti moneen paikkaan yhtä aikaa. Jos työstä puuttuvat työtä huokoistavat mikrotauot, psykofysiologinen palautuminen vaarantuu ja kuormittuminen kumuloituu”, kiteyttää Taru Feldt.
Teknostressi voi vaivata vapaa-ajallakin
Työpsykologian ohella teknologian käyttöä ja sen kuormittavuutta tutkitaan muillakin tieteenaloilla. Tietojärjestelmätieteen professori Markus Salo ryhmineen tutkii teknologian käytön myönteisiä ja kielteisiä seurauksia sekä kielteisten seurausten hallintaa.
Katse on käännetty työajan ohella vapaa-aikaan.
”Teknologian aiheuttama stressi on yleinen ilmiö myös vapaa-ajalla, jossa esimerkiksi sosiaalisen median käyttö saattaa lisätä uni- ja keskittymisvaikeuksia sekä painetta omasta identiteetistä ja julkikuvasta”, sanoo Salo, joka työskentelee Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa.
Salo korostaa, että teknologian käyttäjältä jää usein huomaamatta, että jokainen teknologian käyttökerta myös vie käyttäjältään jotain, kuten palasen huomiota, aikaa tai muuta vaivannäköä.
”Vaikka yksittäinen palanen huomiota tai aikaa ei tuntuisi haittaavan, lukuisat toistuvat palaset voivat kasautua ajan myötä viemään merkittävän määrän käyttäjänsä voimavaroja. Silloin voi syntyä kuormitusta.”
Salo neuvoo, että omaa kuormitustaan kannattaa tarkastella yksittäisten käyttötilanteiden ohella myös laajemmassa kuvassa.
”Yksittäisten tilanteiden ohella toivoisin ihmisten kiinnittävän huomiota enemmän laajempaan teknologiasuhteeseen: mikä laajempi rooli teknologialla on heidän elämässään, mitä se tuo lisää ja mitä se vie mennessään,” Salo kertoo
Vapaa-ajalla itsesäätelyn tarve korostuu
Markus Salo sanoo, että stressin ja kuormituksen hallintaan vaaditaan seurantaa omasta teknologian käytöstä, standardeja hyvistä käyttötavoista, motivaatiota tehdä muutoksia ja tahdonvoimaa pitää muutokset voimassa.
Itsesäätelyn tarve korostuu etenkin käyttäessä vapaa-ajan teknologioita, jotka usein vetoavat ihmisen luontaisiin tarpeisiin saada tietoa, toimia yhteisöissä ja kerätä nautinnon kokemuksia.
Omassa tutkinut tutkijatohtori Antti Hämäläinen (pääkuvassa oik.) kehottaa ihmisiä tarkkailemaan omaa teknologian käyttöään ja järjestämään arkeen teknologiasta vapaita hetkiä.
"Olemme tottuneet siihen, että teknologia on aina käden ulottuvilla. Se on johtanut siihen, että ihminen saattaa tylsistyä pienimmistäkin tyhjistä hetkistä ja napata kännykän käteensä heti kun ei ole muuta tekemistä. Aivoille ei kuitenkaan tee hyvää, ettei niillä ole mahdollisuutta saada tarvitsemiaan virikevapaita hetkiä", informaatioteknologian tiedekunnassa työskentelevä Hämäläinen kertoo.
Omassa teknologian käytössä kannattaa Hämäläisen mukaan kiinnittää huomiota siihen, että viekö teknologian käyttö arjessa aikaa tai energiaa niiltä asioilta, joita haluaisi tehdä.
Moni saattaa haluta tuulettaa aivojaan pitkän työpäivän päätteeksi selailemalla sosiaalista mediaa. Toiminta voi kuitenkin kääntyä itseään vastaan ja lisätä arjen ٰä, jos esimerkiksi suunniteltu juoksulenkki jääkin tekemättä teknologian käytön takia."
Jos teknologia tuntuu vievän arjesta liikaa aikaa tai energiaa, Hämäläinen suosittelee avointa keskustelua läheisten ihmisten kanssa. Puhuminen auttaa hahmottamaan omia stressinaiheuttajia ja esimerkiksi yhteiset sopimukset teknologiavapaista hetkistä helpottavat muutosten tekemistä omaan arkeen.
Teknostressin aiheuttajat tunnetaan –stressinhallinnan voi aloittaa teknologian käytön tarkkailemisella |
|
Yleisiä syitä
|
Tutkittuja keinoja
|
| äܴdzٱٳٲܳܲ Teknologia ei toimi arjessa odotetusti. |
Harhauttaminen Vältä ٰä aiheuttavaa laitetta tekemällä jotakin muuta. |
| Informaatiotulva Tiedon, viestinnän ja sosiaalisuuden tulva kuormittaa. |
Irrottaudu laitteesta Järjestä päivään hetkiä, jolloin et käytä teknologiaa. |
| Paineet somevertailusta Oman elämän pitäminen muita huonompana luo paineita. |
Pohdi käyttöä Pohdi, onko oma laitteiden käyttö järkevää tai itselle tarpeellista. |
| Paitsijäämisen pelko Paine tarkistaa viestejä/ päivityksiä ulkopuolelle jäämisen pelosta. |
Sosiaalinen tuki Keskustele läheisten kanssa teknostressin aiheuttamista ongelmista. |
| Tavoitettavuuden paine Laitteet luovat painetta olla koko ajan muiden tavoitettavissa. |
Tekninen tuki Hae tukea teknologian käyttämiseen tai sen tuomiin ongelmiin. |
| Teknologisoitunut arki Arki ja rutiinit rakentuvat liialliselle ٳٱ&Բ;äö. |
Tunteiden purkaminen Pura ٰä puhumalla. |
| Yksityisyysongelmat Tunne yksityisyyden tai sen hallintakeinojen puutteesta |
|
|
*Tutkimuksissa on tunnistettu muitakin teknoٰä aiheuttavia syitä ja stressin hallintakeinoja. Taulukossa aiheet ovat aakkosjärjestyksessä. Hallintakeinot eivät liity yksittäiseen teknostressin tunnettuun aiheuttajaan. Lähde: Antti Hämäläinen/Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta |
|
Tekoälyn käyttöönotto vaikuttaa ajatteluun, järkeilyyn ja ideoinnin taitoihin
Digitalisaation tuoreinta käännettä, tekoälyn käyttöönottoa, on tutkittu Jyväskylän yliopistossa eri aloilla jo kymmenkunta vuotta.
Tekoälyyn perustuvat teknologiat ja robotit helpottavat monia asioita merkittävästi. Teknologiat tuottavat jo luovia sisältöjä, mutta samalla muuttavat tai rapistavat oman ajattelun, järkeilyn ja ideoinnin taitoja.
”Esimerkiksi jo nykyiset kielimallipohjaiset sovellukset voivat toimia todella vaikuttavina työkaluina ja ’apuopettajina’ koulutehtävissä tai työelämässä, mutta samalla tehtävien siirtäminen tekoälylle voi tuottaa näennäisesti hyviä tuloksia oppimatta tai sisäistämättä asioita. Varsinainen tekeminen ja syvällinen ajattelu voivat jäädä väliin”, sanoo Markus Salo.
Hän korostaa, että käyttäjän asenne ja uteliaisuus ratkaisevat.
Myös kriittisyyttä tarvitaan, kun tekoälyn tuottamien sisältöjen luotettavuudesta on vaikea varmistua. Sopivalla asenteella osa ihmisistä voi saada tekoälyteknologioista valtavaa hyötyä oppimiseen ja työskentelyyn.”
Salo muistuttaa, että uudet teknologiat ovat ennenkin uudelleenmääritelleet ihmiselämää ja työtä.
”Kun esimerkiksi työpaikoilla parhaillaan yleistyvät kehittyneemmät robotit ovat autonomisia, aktiivisempia toimijoita ja muistuttavat piirteiltään ihmisiä, ne muuttavat työntekijöiden rooleja, osaamistarpeita, suhteita ja valtaa. Näissä tärkeissä teemoissa riittää tutkittavaa.”
Taru Feldtin ryhmän tutkimuksia ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja EWIDE -profilointialue. Markus Salon ryhmän tutkimusta rahoittavat Suomen Akatemia, Liikesivistysrahasto ja Emil Aaltosen Säätiö.
