Siikakalakantojen seurantamenetelmät
±Ê°¿±õ°´¡³§²ÑÄĸéÄ°Õ
Poikasnäytteet kerätään ranta-alueelta kolmelta syvyysvyöhykkeeltä (vyöhykkeet 1-3) ja lisäksi ulappa-alueelta yli 2 metrin ja yli 4 metrin syvyisestä vedestä (vyöhykkeet 4 ja 5). Matalimmasta vyöhykkeestä näytteitä otetaan putkihaavilla, jota työnnetään kahlaamalla rantavedessä. Vyöhykkeen 2, 3 ja 4 näytteet kerätään vesisuihkumoottorilla varustetulla veneellä (Faster I, II ja III), jonka keulaan on asennettu Bongo-haavipari. Osalla järvistä syvimmän vyöhykkeen (ulapan) näytteet kootaan erikseen omalla kalustollaan. Näyttenottopaikat (15-35 kpl) arvotaan satunnaisesti ympäri tutkimusaluetta/järveä. Kultakin näytteenottopaikalta otetaan kaikkiaan 10 näytettä, joista 4 kpl vyöhykkeestä 1, 2 kpl vyöhykkeestä 2, 2 kpl vyöhykkeestä 3 ja 2 kpl vyöhykkeestä 4. Jokaisen näytteen tilavuus määritetään haavin suulle kiinnitetyllä virtausmittarilla. Putkihaavinäytteen keskimääräinen koko on noin 1 m3 ja Faster-näytteen noin 100 m3. Poikaset säilötään maastossa alkoholi-formaliiniliuokseen ja määritetään sekä lasketaan laboratoriossa noin muutamankuukauden kuluessa. Näytekohtaisen poikasmäärän ja näytetilavuuden perusteella lasketaan poikasten tiheys (kpl/100m3) kussakin näytteessä. Kuoriutuneiden poikasten kokonaismäärä ja tiheys (kpl/ha) järvessä lasketaan vyöhykkeittäin.
Kuoriutuneiden poikasten määrä voidaan arvioida heti jäänlähtöä seuraavina 1-2 viikkona. Poikasten ensimmäisten elinviikkojen aikana tapahtuu kuitenkin vielä suurta ja epäennustettavaa kuolleisuutta. Kaikilla järvillä ei pystytä toteuttamaan kahta näytteenottokierrosta, vaan joudutaan tyytymään vastakuoriutuneiden poikasten määrän arvioimiseen yhden näytteenottokerran perusteella.
ENSIMMÄISEN KESÄN KASVU
Parvikaloille tyypillisesti muikun kasvu on kalatiheyden säätelemää. Tiheän kannan aikana kalojen kasvu on hitaampaa kuin harvan kannan aikana. Tätä vuosiluokan tiheyden ja kasvunopeuden välistä riippuvuutta voidaan käyttää apuna määritettäessä vuosiluokan runsautta syksyllä ensimmäisen kasvukauden jälkeen. Menetelmä edellyttää kuitenkin noin 5-10 vuoden tiedon keruuta ennen järvikohtaisen tiheysriippuvuuden osoittamista. Syyskalastuksesta kootaan satunnaisesti poimittuja saalisnäytteitä (6 näyte-erää, joissa noin 50 kalaa kussakin), joista mitataan kesänvanhojen kalojen pituus ja paino. Tämä seurantamenetelmä antaa siis mahdollisuuden vuosiluokan runsauden karkeaan arvioimiseen ennen talvikalastuskauden alkua.
VUOSILUOKAN RUNSAUDEN ARVOINTI SYKSYLLÄ
Poikasnäytteenoton ja kasvunopeuden määrityksen lisäksi voidaan kaikuluotaamalla ja koetroolauksella määrittää kannan koko syksyllä ennen kalastuskauden alkua. Näistä menetelmistä koetroolaus on selvästi harvemmin käytetty menetelmä. Kaikuluotaus on tehokkaampi ja edullisempi menetelmä, mutta soveltuu vain yli 5-8 metrin syvyisessä vedessä käytettäväksi. Kaikuluotauslinjat ajetaan systemaattisesti ympäri järveä noin viikon mittaisen luotausjakson aikana elokuun lopulla. Kaikuluotauksen yhteydessä on lisäksi esimerkiksi troolaamalla otettava näytteitä kalayhteisön koostumuksen määrittämiseksi. Inarilla kaikuluotaus on korvattu syksyn koetroolauksilla.
MUNATIHEYDEN JA HEDELMÖITYSASTEEN SEURANTA
Kutukannan kokoa voidaan arvioidaan mätimunien määrän ja naaraskalojen keskimääräisen fekunditeetin perusteella. Munanäytteet kerätään munankeräinmenetelmällä (Karjalainen ym. 2019, Karjalainen ym. 2021). Munankeräimet lasketaan syksyllä ennen kudun alkamista ja nostetaan ennen jäiden tuloa. Munanäytteitä kerätään rantanäytealueilta eri puolilta järveä eri syvyysvyöhykkeistä. Munanäytteet käsitellään laboratoriossa (laskeminen, hedelmöitysaste ja mittaukset) ja
näytealojen munatiheyksiin (kpl m-2) perustuen tutkimusjärvelle lasketaan arvio syksyllä hedelmöittyneiden munien määrästä syvyysvyöhykkeittäin sekä munien hedelmöitysaste.
MUIKKUSAALISTIETOJEN KERÄÄMINEN
Kalastuskauden jälkeen voidaan muikun saalistietojen perusteella arvioida kannan ja vuosiluokan runsaus kalastuskauden alussa. Laskentamenetelmä edellyttää kuitenkin sitä, että kalastus on riittävän voimakasta. Yleensä luotettava tieto saadaan vain järviltä, joissa on jatkuvaa ammattikalastusta ja joissa kalastuksesta johtuen kalatiheys vähenee kauden aikana selvästi. Laskenta voidaan tehdä saalistilastoihin perustuvilla menetelmillä (esim. saaliin vähenemä ja populaatioanalyysi).
KALASTUSKIRJANPITO
Kalastuskirjanpitäjiksi pyritään saamaan verkkokalastajia sekä 5 nuottakuntaa ja kaikki troolaajat koko tutkimusalueelta. Kirjanpitoon talletetaan pyyntiponnistus ja saaliit kalastuspäivittäin ja hotan osuus. Tiedot talletetaan jo käytössä oleville lomakkeille. Tiedoista lasketaan kalakannan suhteellista runsautta kuvaava yksikkösaalis (esim. nuottapyynnissä kg/apaja ja roolauksessa kg/vetoala/vetotunti). Tämän lisäksi kysytään kaikilta talvinuottakalastusta harjoittavilta nuottakunnilta LUKE:n saalistilastoinnin yhteydessä tieto muikun kokonaissaaliista talvinuottakauden lopulla. Kannan koon määrittämisen luotettavuuteen vaikuttaa olennaisesti se, kuinka tehokkaasti ja muuttumattomasti kalastus kohdistuu koko järven tai tutkittavan alueen muikkukantaan koko pyyntikauden ajan. Muikkujen siirtyminen alueelta tai alueelle, josta ei kalasteta, voi vaikeuttaa olennaisesti saaliin vähenemän havaitsemista. Osalla järvistä (mm. Oulujärvi) toimii verkkokalastuksen kirjanpitoverkosto, joka voi korvata tai täydentää ammattikalastajien kirjanpitotietoa.
KALANÄYTTEET SAALIISTA POPULAATION VUOSILUOKKARAKENTEEN MÄÄRITTÄMISEKSI
Talvinuottakunnilta ja trooleilta haetaan kalastuskauden (marras-huhtikuu, touko-marraskuu) aikana säännöllisesti saalisnäytteet muikkukannan ikärakenteen selvittämiseksi. Saaliista otetaan noin neljän kilon satunnainen näyte, joka säilötään pakastamalla. Osasta kaloista (6 x 30 yksilöä) määritetään ikä, paino, pituus, sukukypsyys ja suomusta ensimmäisen vuoden kasvurenkaan leveys. Lopusta näytteestä tehdään kokojakauma.
KALASTUSTIEDUSTELU
Koko järven alueelle kohdennettava kalastustiedustelu ehdotetaan toteutettavaksi viiden vuoden välein. Tiedustelulla selvitetään muikun kokonaissaalis (ammatti- ja vapaa-ajankalastus). Tässä yhteydessä on mahdollista liittää tiedusteluun myös muuta kalastusta ja kalastoa koskevia kysymyksiä. kalastustiedustelua ei ole sisällytetty kustannusarvioon. Useilla järvillä kalastus- ja saalistiedustelu sisältyy erillisiin velvoiteseurantoihin.
KUTUKANNAN KOKO
Syksyllä juuri ennen muikun kutua tai kutupyynnistä otetaan saalisnäytteet kutukannan ikärakenteen ja naaraiden hedelmällisyyden määrittämiseksi. Syksyn kutukannan suuruus ja muikkupopulaation hedelmällisyys arvioidaan kaikuluotauksen, syyskalastuksen yksikkösaaliin tai talvinuottakauden saalistietojen pohjalta.
MUIDEN LAJIEN KANNAT
Muikun saalistietojen keruun yhteydessä kerätään tietoa myös ahvenen, siian sekä petokalojen (taimen, järvilohi, kuha) kannoista. Tietoa saadaan kalastuskirjanpidon ja -tiedustelun kautta sekä petokalaistutusten osalta TE-keskuksista.
