Identiteetti muovautuu läpi elämän ja sisältää moninaisia osa-alueita

JYU.Well järjesti kevätlukukaudella 2025 identiteettiä käsittelevän työpajan Takkahuone Ainossa Jyväskylän yliopiston kampuksella. Löydät tämän ja muiden kahdentoista aiemman käsitetyöpajan koonnit käsitepankissamme.
Työpaja Takkahuone Aino
JYU.Well käsitetyöpajassa pohdittiin identiteetin määritelmää ja näkökulmia
Julkaistu
30.5.2025

Identiteetti

JYU.Well-tutkimusyhteisön käsitetyöpajasarjassa keskusteltiin 10.4.2025 identiteetin käsitteestä. Työpajassa pohdittiin eri näkökulmista muun muassa identiteetin määrittelyä, osa-alueita ja yhteyttä hyvinvointiin.

Identiteetin käsitteen avaamista

Identiteettiä tarkasteltiin läpi elämän kehittyvänä ja muovautuvana käsityksenä itsestä, jota sitoo yhteen tietty jatkuvuus. Identiteetin nähtiin olevan yhtäältä yksilön kokemuksiin kiinnittyvä, toisaalta relationaalinen, dynaamisessa suhteessa ympäröivään yhteisöön rakentuva ilmiö. Identiteetin muodostumisen kannalta keskeisiä prosesseja ovat omakohtainen etsiminen ja valintojen tekeminen sekä sitoutuminen itselle tärkeisiin asioihin. Identiteetti pitää sisällään moninaisia osa-alueita ja liittyvän muun muassa työelämään, moraaliin ja arvoihin, kansallisuuteen, vanhemmuuteen, parisuhteeseen, ystäväpiiriin ja harrastuksiin. Vastaavasti identiteettiin liittyvän tutkimuksen kohteena voivat olla esimerkiksi ammatillinen identiteetti, moraalinen identiteetti tai identiteetin muotoutuminen nuoruudessa tai aikuisiällä.

Identiteetti ja hyvinvointi

Identiteetin ja hyvinvoinnin yhteyttä tarkasteltiin käsitetyöpajassa identiteetin eri osa-alueiden välisten ristiriitojen ja yhteensopivuuden näkökulmasta. Hyvinvoinnin kannalta on olennaista, että esimerkiksi työelämässä on mahdollista toimia moraalisten arvojensa mukaisesti, jolloin ammatillisen ja moraalisen identiteetin välille ei muodostu ristiriitaa. Ihminen kokee tarvetta tulla hyväksytyksi, ja siksi identiteetin (esimerkiksi sukupuoli-identiteetin) koettu yhteensopimattomuus yhteisössä vallitsevien normien ja ajattelutapojen kanssa on yksilölle kuormittavaa. Hyvinvointia tukee psykologinen turvallisuus ja se, että yhteisössä hyväksytään ihmisten erilaisia lähtökohtia ja näkökulmia.ökyvyttömien välisestä kuilusta. Keskustelussa nousi esiin myös alueelliset erot ja työllistymispalvelujen rakenteelliset haasteet. Keskustelua käytiin myös erilaisista työllistämiseen liittyvistä toimintamalleista. Esiin nousi esimerkiksi IPS-toimintamalli, jota työelämäprofessori Kivipelto vertasi niin sanotun Tanskan mallin käytäntöihin.

Keskustelun lopussa pohdittiin myös vapaaehtoisesti työttöminä olevia ja niiden roolia yhteiskunnassa. Lisäksi pohdintaa käytiin myös siitä, missä määrin yhteiskunta ihannoi työtä ja miten työn ihannointi voi vaikuttaa ihmisen kokemaan arvoon itsestään. Tilaisuus päättyi aktiivisiin keskusteluihin ja antoi syvällistä pohdintaa työkyvyn edistämisen ja tuen tarpeesta yhteiskunnassa. Käsitetyöpaja toimi erinomaisena foorumina eri alojen asiantuntijoiden ajatusten jakamiseen ja niin akateemisten, kuin ammatillistenkin näkökulmien törmäyttämiseen. JYU.Well jatkaa lukuvuoden 2024–2025 aikana eteenpäin monitieteisten käsitetyöpajojen järjestämisellä. Keväällä 2025 JYU.Well isännöi lisäksi myös Akateemisen työelämän äärellä -keskustelusarjaa. 

Kirjallisuutta 

Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., Hökkä, P., & Paloniemi, S. 2013. What is agency – Conceptualising professional agency at work. Educational Research Review 10, 45-65. 

Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., Hökkä, P., & Paloniemi, S. 2014. Identity and agency in professional learning. In S. Billett, C. Harteis and H. Gruber (Eds.), International Handbook of Research in Professional and Practice-based Learning. Vol.2. Dordrecht: Springer, 645-672.

Fadjukoff, P., Pulkkinen, L. & Kokko, K. (2016). Identity Formation in Adulthood: A Longitudinal Study from Age 27 to 50. Identity: An International Journal of Theory and Research, 16 (1), 8-23. 

Fadjukoff, P. (2007). Identity formation in adulthood. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 319. Ģֱ. (väitöskirja) 

Hanhikoski, E., & Sevón, E. (2024). Early childhood education and care teachers’ narratives of their professional identity. Journal of Early Childhood Education Research, 13(2), 55-77. 

Huhtala, M., & Fadjukoff, P. (2020). Johtajien moraalinen identiteetti: Miten henkilökohtaiset moraaliset arvot ilmenevät ja kehittyvät organisaatioissa? Psykologia, 55(4), 244–261. 

Huhtala, M., Fadjukoff, P., & Kroger, J. (2020). Managers as Moral Leaders: Moral Identity Processes in the Context of Work. Journal of Business Ethics. 

Koskinen, M. (2021). Synnyinperhe, adoptioperhe sekä normatiivinen suomalaisuuskäsitys kansainvälisesti adoptoitujen identiteetin neuvotteluissa [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU Dissertations, 356.