”Ennen kaikkea liikunnalla on yritetty ja haluttu opettaa ihmisiä rakastumaan liikkumiseen ja liikkeeseen”
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja liikunnan opettajankoulutuksen 60-vuotisjuhla oli kuin suuri perhejuhla: juhlava, rento ja lämminhenkinen tapahtuma. Juhlassa kuultiin persoonallisia, oivaltavia, kannustavia, kantaaottavia ja liikuttavia puheita.
Jyväskylän yliopiston vararehtori Marja-Leena Laakso avasi juhlan. Hän viittasi puheessaan “legendaariseen” tiedekuntaan, jonka mustatakkisia opiskelijoita hän opiskeluaikanaan ihaili ja kadehtikin.
Laakso toi esiin liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimus- ja koulutusosaamisen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
”Oman kokemukseni mukaan liikuntalaiset ovat aina olleet ajassa kiinni ja käytettävissä, onpa sitten ollut kyse kansanterveyden edistämisestä, liikunnan etiikkaan liittyvistä kuohahduksista tai ikääntymisen kysymyksistä.”
”Liikunnalta on valmistunut vuosien varrella tuhansia opettajia, rehtoreita, asiantuntijoita, kansanedustajia, keksijöitä, yrittäjiä ja kansallissankareiksi nousseita valmentajia ja urheilijoita. Olette auttaneet pieniä ihmisiä ja täyttäneet suuria saappaita.”
”Mielestäni tämä kaikki kertoo siitä, että Liikunnalla vallitsee erityinen henki ja yhteishenki. Liikunta ja hyvinvointi on yliopistomme strategian ydin ja brändimme sydän. Yliopistomme on ylpeä tiedekunnastamme. On vain yksi ja ainoa liikunta.”
Yliopisto ja tiedekunta ovat kaupungille elintärkeitä
Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtajan Caius Forsbergin tervehdys oli omakohtainen ja humoristinenkin. Hän kertoi, miten 70 vuotta sitten hänen oma isoäitinsä ei päässyt sisään Helsingin jumpalle, sillä oli narahtanut tupakanpoltosta.
Mutta, 50vuotta myöhemmin, Forsberg kertoi, kuinka suvun kunnia palautettiin, kun hän ja kaksoissiskonsa kävelivät fukseina liikunnan ovista sisään.
Forsberg painotti puheessaan, että “kaupungin näkökulmasta Jyväskylän yliopisto ja liikuntatieteellinen tiedekunta ovat elintärkeitä, jotta Jyväskylä pysyy myös tulevaisuudessa kasvava ja elinvoimaisena sekä myös kansainvälisenä kaupunkina, haluttuna paikkana asua ja elää.”
”Liikuntapääkaupunki on yksi Jyväskylän strategian neljästä kärjestä. Ilman liikuntatieteellistä olisi tuota tahtotilaa vaikea haikailla.
"Yhdessä muun muassa Kihun ja Likesin kanssa tämä tiedekunta kasaa liikunnan ja hyvinvoinnin parhaan osaamisen Jyväskylään. ”
Forsbergin mukaan liikunnanopettajat ovat laadukkaan koulutuksen ansiosta varustettuja hyvillä vuorovaikutusaidoilla.
”He ymmärtävät professori (Arja) ää sanoin, että "lapsi ei ole lajia varten, vaan liikunta on lasta varten". Yhteinen tehtävämme on saada sama ymmärrys juurrutettua entistä paremmin myös liikuntaharrastusten pariin.”
”Täällä tehty kansainvälisesti laadukas tutkimus lisää jatkuvasti ymmärrystämme liikunnan ja hyvinvoinnin merkityksestä tai niiden puutteesta. Ennen kaikkea liikunnalla on yritetty ja haluttu opettaa ihmisiä rakastumaan liikkumiseen ja liikkeeseen.”
Liikuntatieteelliselle tutkimukselle vähän rahoituslähteitä Suomessa
Opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari korosti puheessaan sitä, miten hallitusohjelma nostaa koko väestön liikkumisen edistämisen poikkihallinnolliseksi tehtäväksi.
”Hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetaan kuluvalla kaudella myös Suomi Liikkeelle -ohjelma. Ohjelman onnistumisen kannalta on tärkeää, että meillä on käytettävissämme ajantasaista tietoa kuten väestötutkimuksia sekä soveltavaa tutkimusta päätöksen teon tueksi. ”
Kivisaari nosti esiin myös liikuntatieteellisen tutkimuksen vähäiset rahoituslähteet Suomessa.
”Alan tutkimuksen kannalta onkin ollut oleellista, että liikuntatieteellisten tutkimushankkeiden rahoituksen taso on pystytty turvaamaan valtion liikuntabudjetissa."
"Toisaalta liikuntatieteellisille tutkimuksille myönnettävä avustussumma on kuitenkin kokonaisuudessaan pieni, noin 2,5 miljoonaa euroa. Kilpailu avustuksista on todella kovaa.”
Kivisaari kertoi, että tänä vuonna tehdyn Liikuntalain uudistuksen myötä liikuntatutkimuksen valtionavustukset siirtyvät jatkossa opetus- ja kulttuuriministeriöstä kokonaisuudessaan Suomen Akatemian hoidettaviksi.
”Suomen Akatemia käynnistää Liikuntatutkimuksen akatemiaohjelman, jonka tavoitteena on edistää liikuntatieteellisen tutkimuksen laatua, uusiutumista ja vaikuttavuutta hyödyntämällä Akatemian tutkimusrahoitus- ja ohjelmapalveluja. Ohjelman tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa liikunnan edistämiseksi suuntaamalla tutkimusrahoitusta korkeatasoiseen, innovatiiviseen ja monialaiseen liikuntatutkimukseen.”
Puheensa lopuksi Kivisaari nosti esille liikuntatutkijoihin liikunta-alan sisältä kohdistuneen vaikuttamisen ja häirinnän, joka Kivisaaren mukaan näyttää liittyvän erityisesti liikunnan tai urheilun kannalta epämiellyttäviin tai negatiivisiin tutkimusaiheisiin tai -tuloksiin.
”Jatkossa on tärkeää, että liikuntatutkijoihin kohdistuva vaikuttaminen ja häirintä tehdään näkyväksi, tutkijoiden ja tiedon soveltajien kohtaamisia lisätään ja teemasta lisätään avointa keskustelua. Toivon, että alan tutkimusorganisaatioilla on hyvä suunnitelma ja toimintamallit, joilla ennaltaehkäistään ja puututaan vaikuttamiseen, painostamiseen ja häirintään.”
Ensimmäisen vuosikurssin oppilaat toivat tervehdyksen
Juhlapuheenvuorot kuultiin lisäksi tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalalta videovälitteisesti, paralympiavoittaja, OKM:n valtion liikuntaneuvoston erityisasiantuntija Toni Piispaselta sekä opetusneuvos Matti Pietilältä ٳܲٳܰٲ.
Juhlan päätteeksi yleisöä viihdytti muisteloillaan liikuntatieteellisen tiedekunnan 1. vuosikurssin jäsenet Pirkko Numminen ja Heikki Rusko. Vuosikurssi aloitti opintonsa vuonna 1963.
Pirkko Nummisen mieleen päällimmäisenä Liikunnalta on jäänyt yhteisö, joka on hänelle edelleen tärkeä.
“Me oltiin hyvin yhtenäinen ryhmä, yhteisöllisyys kasvoi vuosien mittaan. Tärkeintä on tukirinki, joka syntyi. Se on johtanut ja tukenut koko elämän ajan tähän päivään asti.” &Բ;
Heikki Rusko kiteytti terveisensä nykyisille liikunnan opiskelijoille ja juhlayleisölle kolmeen sanaan – unelmat, kova työ ja onni. &Բ;
&Բ;
“Me kaikki tarvitsemme unelmia. Minun unelmani oli väitellä tohtoriksi. Unelmat ovat tärkeintä, ja lisäksi pitää tehdä kovaa työtä. Mutta tarvitaan myös onnea sekä ymmärrystä hyväksyä, että välillä on epäonnea. Tutkijaksi haluava tarvitsee lisäksi loputonta uteliaisuutta ja asioiden kyseenalaistamista.”
Liikuntaa juhlistettiin monessa suuren suosion saaneessa tapahtumassa
Kutsuvierasjuhlan musiikkiesityksistä vasta jyväskyläläinen Ruamjai-kuoro. Campuksen koonto, Liikunnan Riemun joukkuevoimistelujaosto, esitti upean voimisteluesityksen.
Kutsuvierasjuhlan ohella liikunnan juhlavuotta juhlistettiin monessa eri tapahtumassa 26.-27.lokakuuta. Ne keräsivät suuren suosion. Torstain kutsuvierasjuhlan yhteydessä sekä perjantaina järjestettiin Liikuntailta, joka oli liikuntatieteellisen tiedekunnan entisten ja nykyisten sekä vierailijoiden taidonnäyte.
Suuren suosion saanutta Liikuntailtaa seurasi torstaina noin 500 kutsuvierasta ja perjantain näytökseen lippuja myytiin 450 kappaletta.
Lisäksi perjantaina järjestettiin liikuntatieteellisen tiedekunnan alumnipäivä, jonka osallistujamäärä oli myös noin 500.
