EDUCA-lippulaiva: Miten Suomesta saadaan jälleen koulutuksen mallimaa?
Koulutuksen tutkimus ja kehittäminen vahvistuivat merkittävästi keväällä 2024, kun Jyväskylän yliopiston johtama EDUCA-lippulaiva aloitti toimintansa. Konsortio koostuu nyt väitöskirjatutkijat huomioiden lähes 150 tutkijasta.
Lippulaiva pyrkii edistämään tutkimustiedon avulla koulutuksen kehittämistä ja koulutuspoliittista päätöksentekoa sekä opettajien ja rehtoreiden osaamista. Tavoitteena on myös tehdä uusia tutkimusaloitteita yhdessä yritysten ja yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa.
Jyväskylän yliopiston johtamassa konsortiossa ovat mukana Helsingin yliopisto, Turun yliopisto ja Aalto-yliopisto.
Oppimistulosten heikentyminen huolettaa
Yksi EDUCA-lippulaivan keskeisimmistä tavoitteista on lisätä tietoa siitä, miksi oppimistulokset heikentyvät ja koulupoissaolot lisääntyvät.
Lasten ja nuorten kiinnittyminen kouluun, hyvinvoinnin haasteet ja koulutuksen periytyvyys ovat esimerkkejä viime vuosina huolta herättäneistä ilmiöistä, jotka liittyvät toisiinsa.
"Lippulaiva kokoaa yhteen monitieteistä ja monimetodista asiantuntemusta, jonka avulla pyrimme löytämään laajemmin syitä oppimistulosten laskuun ja tutkimusperustaisia ratkaisuehdotuksia suunnan muuttamiseksi", lippulaivan johtaja, professori Marja-Kristiina Lerkkanen °ì¾±³Ù±ð²â³Ù³Ùää.&²Ô²ú²õ±è;
Suomalaisessa yhteiskunnassa eriarvoisuus ja polarisaatio erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa on lisääntynyt. Polarisaatiota on havaittu muun muassa oppilaiden hyvinvoinnissa, opiskeluinnossa ja oppimistuloksissa."
"Osaamisen heikkenemisen sekä oppimiseen liittyvien asenteiden ja koronapandemia-ajan kokemusten keskinäinen tarkastelu ei tarjoa helppoja vastauksia tai selitysmalleja oppimistulosten laskuun", Lerkkanen sanoo.
Mikä eroja osaamisessa sitten selittää?
"Tiedetään, että oppilaiden väliset osaamisen erot johtuvat erilaisista yksilöllisistä ja sosiaalisista taustatekijöistä", Lerkkanen kertoo.
Kotitausta ja lukuinto vaikuttavat osaamiseen – lukeminen jää helposti muiden houkutusten jalkoihin
Viimeisimmässä 15-vuotiaiden PISA-tutkimuksessa (Programme for International Student Assessment) lukutaidossa ja matematiikassa heikoiten suoriutuvien osuus on selvästi kasvanut ja niin sanottujen huippuosaajienkin taso on heikentynyt.
Osaamiserojen keskeisimmät selittäjät liittyvät kotitaustaan ja kiinnostukseen lukemista ja matematiikkaa kohtaan. Erityisesti heikommasta sosioekonomisesta kotitaustasta tulevien lasten lukutaito ja matematiikan taidot ovat heikentyneet suhteessa muihin kaikkein eniten. Lisäksi oppilaiden hyvinvointia koskevat tekijät ovat yhteydessä oppimistuloksiin.
Heikolla lukutaidolla on myös yhteyttä koulupudokkuuden riskiin ja toisen asteen koulutusvalintoihin. Kielteinen kehitys heijastuu myös vapaa-ajan lukuharrastukseen.
"Sekä lukuinto että lukuharrastus ennakoivat voimakkaasti lukutaitoa, mutta myös menestymistä muissa oppiaineissa ja jatko-opinnoissa", Lerkkanen huomauttaa.
"Kehitys kuvastaa myös voimakasta muutosta perheiden sekä lasten ja nuorten ajankäytössä ja harrastuksissa, joissa lukeminen on jäänyt muiden houkutusten jalkoihin."
Lisää ymmärrystä optimaalisista oppimistilanteista ja koulutukseen kiinnittymisestä
Marja-Kristiina Lerkkanen kertoo, että lippulaivan tavoitteena on luoda koulutuksen ekosysteemi, joka tuottaa ymmärrystä heikentyvistä oppimistuloksista, lisääntyvästä kouluakäymättömyydestä ja koulutuksen keskeyttämisestä sekä teknologian hyödyistä oppimiselle.
Monitieteisen ekosysteemin avulla rakennetaan aineistoinfrastruktuuri kasvatustieteen, psykologian, oppimisanalytiikan, sosiologian ja taloustieteen teoreettisen ja monimetodisen asiantuntemuksen yhdistämiseksi sekä laajojen pitkittäis- ja rekisteriaineistojen hyödyntämisen alustaksi.
"EDUCA-lippulaivan pyrkimyksenä on vahvistaa koulutuspoliittisten päätösten ja kokeilujen tutkimusperusteisuutta sekä opettajankoulutusta. Haluamme lisätä ymmärrystä optimaalisista oppimistilanteista ja koulutukseen kiinnittymisestä sekä tuoda päättäjien käyttöön tutkimustietoa sosiaalisista ja yksilöllisistä oppimisprosesseista, opettajien ja koulutusalan johtajien osaamisesta sekä skaalautuvista opetusteknologisista ratkaisuista ja oppimisympäristöistä. "
Tutkimustietoa tuotetaan neljällä tutkimusalueella
EDUCA-lippulaivan neljä tutkimusaluetta ovat:
- Koulutusreformien ja interventioiden vaikutusarvioinnit
- Oppimisen variaatio, vuorovaikutus ja tuki eri oppimisympäristöissä
- Digitaalinen teknologia oppimisessa ja tulevaisuuden koulussa
- Opettajat, rehtorit ja varhaiskasvatuksen johtajat oppivien yhteisöjen rakentajina
Kaikki tutkimusalueet läpäisevänä tehdään koulutuspoliittista tarkastelua ja haetaan tutkimusperustaisia ratkaisuja monimutkaisiin koulutuspoliittisiin haasteisiin.Â
Lippulaivassa työskentelee yhteensä yli 100 tutkijaa. Lisäksi EDUCA-Doc-tohtorikoulutuspilotissa on mukana yhteensä 78 väitöskirjatutkijaa, joista 22 Jyväskylän yliopistossa.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu hyvä esimerkki suunnitelmien testaamisesta
Yksi EDUCA-lippulaivan keskeisistä aineistokokonaisuuksista koskee opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilua, joka kesti elokuusta 2021 toukokuun loppuun 2024.
Kokeiluun valittiin kaksivuotisen esiopetuksen kokeilulain mukaisesti satunnaisotannalla kuntia tai kunnista koostuvia alueita. Kokeiluun osallistui noin 35 000 vuosina 2016–2017 syntynyttä lasta, joista 10 000 arvottiin kokeiluryhmään. Opetushallitus laati opetussuunnitelman perusteet kaksivuotisen esiopetuksen kokeilua varten.
"Kokeilu on erinomainen esimerkki siitä, miten koulutuspoliittisia suunnitelmia voidaan ennakoida ja testata ennen niiden laajamittaista käyttöönottoa, Lerkkanen sanoo.Kokeilun tavoitteena on saada tietoa pedagogisten käytäntöjen muutoksista ja kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksista lasten kehitys- ja oppimisedellytyksiin, sosiaalisiin taitoihin ja terveen itsetunnon muodostumiseen."
Kokeilusta julkaistiin väliraportti huhtikuussa 2023, ja varsinaiset tutkimustulokset julkaistaanvuoden 2025 aikana. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kaksivuotisen esiopetuksen mahdollisesta käyttöönotosta päätetään aikaisintaan tämän jälkeen. Kokeilun vaikutusten seuranta jatkuu EDUCA-lippulaivan osahankkeena.
Tutkimusperustaisella päätöksenteolla uuteen nousuun
Suomen Akatemia rahoittaa lippulaivoja kahdessa neljän vuoden jaksossa.
"Kun EDUCA aikanaan saa työnsä päätökseen, nappisuoritus olisi, että lippulaiva on tuottanut päätöksenteon tueksi tietoa, jonka avulla muun muassa oppimistulosten lasku saataisiin taittumaan ja koulupoissaolojen ja koulutuksen keskeyttäminen vähenemään", Lerkkanen visioi.
Kaiken kaikkiaan tarvitaan lisää ymmärrystä siitä, millaisia puutteita lasten ja nuorten kokonaisvaltaiseen tukemiseen sisältyy sekä miten niitä voidaan korjata oppimisen ja hyvinvoinnin tukemiseksi koko koulutuspolun aikana aina varhaiskasvatuksesta alkaen."
Lisäksi tavoitteena on, että EDUCA-Doc-tohtorikoulutuspilotista valmistuu määräajassa eli kolmessa vuodessa tohtoreita, jotka tuottavat yhteiskunnallisesti vaikuttavaa tutkimustietoa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämiseksi, ja että he työllistyvät laajasti niin julkiselle kuin yksityiselle sektorille.
