Ä¢¹½Ö±²¥

Sota on Ukrainan tapahtumien myötä entistä vahvemmin myös suomalaisten mielissä. Vain reilun tuhannen kilometrin päästä saapuu kuvia kuolemasta, ihmisten kärsimyksestä ja tuhoutuneista kaupungeista. Sota näyttäytyy meille tällä hetkellä hyvin konkreettisena kulutus- ja tuhoamissotana. On kuitenkin hyvä muistaa, että sotaa käydään myös muualla kuin reaalimaailmassa – digitaalisesta on tullut yhä tärkeämpi osa käytännössä kaikkia konflikteja.

Digitalisaatio on muuttanut turvallisuusympäristöä merkittävästi. Turvallisuuteen voidaan digitaalisesti vaikuttaa kahta kautta. Digitaalisen maailman toimintaa voidaan häiritä teknisesti, jolloin puhutaan usein kybervaikuttamisesta ja kyberuhista. Toisaalta digitaalisen maailman kautta voidaan vaikuttaa myös informaatioon ja sitä kautta eri toimijoiden arvoihin, asenteisiin ja päätöksentekoon. Tällöin puhutaan informaatiovaikuttamisesta ja -sodankäynnistä.

Sota ja rauha nähdään Suomessa yleensä dikotomiana: maassa on joko sota tai rauha, ja viime vuosikymmenet tämän vuoden alkuun saakka meillä puhuttiinkin syvän rauhan ajasta. Tilanne ei kuitenkaan ole ollut näin yksiselitteinen. Erilaisten uhkien – niin sotilaallisten kuin muidenkin – kirjo on jo hyvän aikaa sitten laajentunut ja moninaistunut.

Digitaalisessa maailmassa on ollut rauhatonta jo pitkään, ja myös informaatiotilassa tapahtuu koko ajan.

Syvän rauhan aika on ollut ohi jo vuosia, ja nyt se on käsitteenä kadonnut myös julkisesta puheesta.

Syvän rauhan sijaan voidaan puhua harmaasta epävakauden ajasta. Se vaikuttaa myös meihin suomalaisiin. Olemme täysin riippuvaista erilaisten digitaalisten järjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien toimivuudesta, ja arkemme on digitaalisesti medioitunutta: todellisuutemme muodostuu ja muovautuu hyvin pitkälti erilaisten mediassa kohtaamiemme viestien ja sisältöjen perusteella.

Tämä kehitys on tapahtunut monessa suhteessa vaivihkaa ja huomaamattamme, ja siksi onkin tärkeää pysähtyä pohtimaan, mitä se käytännössä tarkoittaa.

Valkoista ja mustaa vaikuttamista kansalaisiin

Digitalisaatio on mahdollistanut myös ennen näkemättömän tehokkaan ja tarkan viestinnän. Tämän seurauksena myös meihin suomalaisiin vaikutetaan aktiivisemmin kuin koskaan aiemmin. Suurin osa tästä vaikuttamisesta on normaalia ja hyväksyttävää, ja siitä voidaan puhua valkoisena informaatiovaikuttamisena. Meille on esimerkiksi jo nyt loppukesästä kerrottu, että tulevana talvena pitää säästää energiaa ja annettu energiansäästövinkkejä.

²Ñ±ð¾±²õ³Ùä jokainen kohtaa kuitenkin arjessaan tietoisesti tai tietämättään myös vihamielistä, mustaa informaatiovaikuttamista, jota voidaan kutsua myös informaatiosodankäynniksi.

Informaatiosodankäyntiä voidaan toteuttaa paitsi viestinnän keinoin, niin myös esimerkiksi yhteiskunnallisella, poliittisella, psykologisella, sosiaalisella, taloudellisella ja sotilaallisella vaikuttamisella.

Operaatioita toteutetaan kaikilla sodankäynnin tasoilla, siis niin taktisella, operatiivisella kuin strategisellakin tasolla. Esimerkiksi alueloukkaukset, poliittiset uhkailut tai vaikkapa rajojemme lähellä toteuttavat joukkojen siirrot ja sotaharjoitukset ovat nekin myös informaatiosodankäyntiä.

Informaatiosodankäyntiin ja mustaan informaatiovaikuttamiseen varautumiseen meillä suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet. Kansan koulutustaso on korkea ja luotettavaa tietoa on saatavilla runsaasti vapaasta ja moni-ilmeisestä mediasta. Tärkeätä on pitää päänsä kylmänä, hallita tunteensa ja olla riittävän kriittinen. Muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne, Suomen tuleva NATO-jäsenyys ja maailmanjärjestyksen muutos lisäävät varmasti kuhinaa informaatiotilassa.