DARWIN 200+, LAJIEN SYNTY 150+
Sopuisa ja kiltti herrasmies
Avioliitto arvelutti tieteentekijää
Charles Darwin avioitui vuonna 1839 serkkunsa Emma Wedgwoodin kanssa. Tiedemiehen tarkkuudella hän tosin teki ennen päätöstään listan avioliiton hyvistä ja huonoista puolista. Darwin koki, että kumppanuus ja lapset ovat hyväksi ihmisen terveydelle, mutta avioliitto saattaa myös merkitä ”kauheaa ajanhukkaa”. Toisaalta Charles uskoi Emman opettavan hänelle, että on olemassa suurempaakin onnellisuutta kuin teorioiden rakentelu. Liitosta tuli kaikin puolin onnistunut ja lämmin. Perheeseen syntyi kymmenen lasta, joista kolme kuitenkin kuoli nuorina. Vuonna 1842 Darwinit muuttivat pieneen kylään Lontoon ulkopuolelle Down House –nimiseen kotiinsa, jossa Darwinin tärkeimmät teokset syntyivät.
Intohimoinen luonnon tarkkailija
Darwin noudatti vuosien ajan kellontarkkaa päivärytmiä, johon kuului esimerkiksi mietiskelypolulla kävelyä joka päivä säästä riippumatta. Keittiö- ja hedelmäpuutarhoissa sekä kasvihuoneissa hän tutki kasvien lisääntymistä ja luonnonvalintaa tai kasvatti erikoisen värisiä kyyhkyjä. Darwin oli intohimoinen luonnon tarkkailija, mikä hermostutti joskus myös Down Housen puutarhuria: ”Hän lorvii puutarhassa, ja olen nähnyt hänen seisovan kymmenen minuuttia toimettomana katsomassa kukkaa. Uskon todella, että hän paranisi, jos hänellä vain olisi jotain tekemistä”. Darwin tosiaankin kärsi koko aikuisikänsä selittämättömistä pahoinvointikohtauksista, päänsärystä ja vatsavaivoista, joiden on myöhemmin arveltu johtuneen Etelä-Amerikasta saadusta Chagasin taudista tai yleisesti suurista psyykkisistä paineista.
Luonteeltaan Darwin oli sosiaalinen, sopuisa, vaatimaton ja kiltti herrasmies. Lapset olivat hänelle tärkeitä ja hän suri kovasti 10-vuotiaana kuollutta Annie-tytärtään. Hän ei pitänyt riitelystä ja oli onnellisimmillaan kotona mikroskooppinsa ääressä. Charles Darwin kuoli 73-vuotiaana huhtikuussa 1882 ja hänet haudattiin Westminster Abbey’iin. Hautajaisiin osallistuivat Englannin johtavat poliitikot, tiedemiehet ja papisto, eli Darwinin elämäntyö koettiin jo hänen omana aikanaan merkittäväksi.
