DARWIN 200+, LAJIEN SYNTY 150+
150 vuotta kiistelyä Darwinin perinnöstä
Perinteinen käsitys maailmasta alkoi murtua
Darwin osasi ennustaa kohun, jonka hänen tutkimustuloksensa tulisivat aiheuttamaan julki tullessaan. Ne kun sotivat vuosisatoja vallinnutta käsitystä vastaan Jumalan seitsemän päivän aikana luomasta maailmasta ihmisineen ja eliöineen. Jean-Baptiste Lamarck ja Erasmus Darwin sekä muutamat muutkin luonnontutkijat olivat jo aiemmin esittäneet arvelujaan lajien kehittymisestä, mutta he eivät pystyneet selittämään, miten evoluutio käytännössä toimisi. Perinteisen käsityksen mukaan maapallon ajateltiin olevan tasapainoinen, muuttumaton ja Vanhan testamentin määrittämänä ainoastaan noin 6000 vuotta vanha. Charles Lyellin geologisen muutoksen teoria kuitenkin vihjasi maailman olevan selvästi vanhempi, jolloin lajeillakin olisi ollut enemmän aikaa kehittyä.
”Murhan tunnustaminen” hermostutti Darwinia
Evoluution selittämiseksi ja yleisen maailmankuvan kääntämiseksi tarvittiin paljon todisteita. Darwinin perustelut olivat mittavia, mutta silti hän venytti ”Lajien synnyn” julkaisua. Yleisön ja kirkon reaktiot hermostuttivat häntä. Kerrottuaan tutkimustuloksistaan joillekin ystävilleen hänestä tuntui, kuin hän olisi ”tunnustanut murhan”. Vihdoin vuonna 1859 ilmestynyt teos synnytti sensaation. Ensipainos myytiin loppuun jo julkaisupäivänä, ja kaikilla tuntui olevan mielipide aiheesta. Kahdessakymmenessä vuodessa Darwin onnistui vakuuttamaan tiedeyhteisön epäilijät siitä, että evoluutio on tosiasia, mutta monet eivät hyväksyneet luonnonvalintaa evoluution tärkeimpänä mekanismina. Darwinin ajatukset evoluutiosta todettiin oikeiksi tieteellisissä piireissä täydellisesti vasta 1900-luvun puolivälissä, kun perinnöllisyystieteen ja paleontologian uudet tutkimustulokset tukivat evoluutioteoriaa.
Evoluutioteorialla ei ole tieteellistä haastajaa
Darwin itse arveli, että hänen ihmisen evoluutiota esittelevä, vuonna 1871 ilmestynyt teoksensa ”The Descent of Man” aiheuttaisi eniten kuohuntaa ja vastaväitteitä. Tiedemiehet ottivat teoksen kuitenkin melko rauhallisesti vastaan, koska muutkin olivat jo alkaneet pohtia ihmisen evoluution mahdollisuutta. Ajatus, että ihminenkin on osa eläinkuntaa ja kehittynyt yhteisistä kantavanhemmista ihmisapinoiden kanssa vähitellen nykyiseen muotoonsa ei silti tyydyttänyt kaikkia. Evoluutioteoriasta kiistellään edelleen, mutta vastaväitteet perustuvat enemmänkin hengellisyyteen ja filosofiaan kuin tieteeseen. Mikään muu tieteellinen selitys ei ole tähän mennessä haastanut Darwinin perusajatusta evoluutiosta.
Uskonnon ja tieteen rauhallinen rinnakkaiselo?
Heti ”Lajien synnyn” ilmestyttyä piispa Samuel Wilberforce hyökkäsi voimakkaasti Darwinin teoriaa vastaan. Vähitellen Raamattua alettiin kuitenkin pitää enemmänkin allegorisena kuvauksena kuin kirjaimellisena totuutena. 1900-luvulla evoluutioteoriaan on suhtauduttu uskonnollisissa piireissä monin eri tavoin. Jotkut ovat edelleen sitä mieltä, että kaikki olennot on luotu erikseen sellaisiksi, kuin ne nyt ovat. Toisten mukaan evoluutio itsessään on Jumalan luoma mekanismi. Paavi Johannes Paavali II myönsi vuonna 1996, että ”evoluutioteoria ei ole pelkkä hypoteesi”, eli se voi hänen mukaansa selittää ruumiin ja materiaalisen maailman kehittymisen, mutta ihmisen sielu on aina Jumalan luoma. Monien mielestä uskova kristitty voi ongelmitta hyväksyä evoluutioteorian, kun tiede ja Jumalan sanoma ymmärretään erillisinä ja erilaisina totuuksina. Charles Darwin ei itse ollut ateisti, vaikka kumosikin tutkimuksillaan Raamatun luomiskertomuksen maailman synnyn kirjaimellisena selityksenä. Hän uskoi enemmänkin, että luonnonlait on luotu, ja tiedemiesten tehtävä on löytää ne ja selvittää niiden toimintaperiaatteet.
Kreationismia ja sosiaalidarvinismia
Fundamentalismin lisääntyminen esimerkiksi Yhdysvalloissa on johtanut siihen, että evoluutioteorian opettaminen kouluissa on yritetty kieltää, ja kreationistien tieteelliseksi väittämä teoria älykkäästä suunnittelijasta (Intelligent Design) on vahvistanut kannatustaan. Kreationistit eivät kiistä lajien kehittymistä, mutta heidän mukaansa luonnon monimuotoisuus on syntynyt älykkään suunnittelijan avulla. Heidän teoriaansa ei voida kuitenkaan kutsua tieteelliseksi, koska sitä ei pystytä millään keinoin todistamaan. Myös Euroopan neuvosto totesi julistuksessaan 2007, että jäsenvaltioissa ei pitäisi opettaa kreationismia vaihtoehtoisena ”tieteenä” evoluutioteorialle. Biologit ja tiedemiehet ovat hyväksyneet evoluutioteorian jo monia vuosikymmeniä sitten, mutta suuren yleisön joukossa sen tuntemus on edelleen melko heikkoa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vuonna 2008 tehdyssä tutkimuksessa 44 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että ihminen on luotu noin 10 000 vuotta sitten.
Vastakohtana evoluutioteorian kieltämiselle on toinen ääripää, jossa teoriaa on käytetty häikäilemättömästi hyväksi omiin tarkoitusperiin. Sosiaalidarvinismia leimasi aate ”heikkojen karsiutumisesta” sekä ajatus ylemmän ihmisrodun luomisesta ja rotuhygieniasta. Darwin ei kuitenkaan luonut evoluutioteoriaa sovellettavaksi yhteiskunnassa, vaan sen tarkoituksena oli selittää biologista monimuotoisuutta. Sosiaalidarvinismissa ihminen, ei luonto, määrittelee yleensä epäeettisesti, millaiset ominaisuudet se hyväksyy ja mitkä pyrkii karsimaan. Darwin itse vastusti kaikenlaista alistamista ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta.
