150 vuotta kiistelyä Darwinin
perinnöstä
Perinteinen
käsitys maailmasta alkoi murtua
Darwin
osasi ennustaa kohun, jonka hänen tutkimustuloksensa tulisivat
aiheuttamaan julki tullessaan. Ne kun sotivat vuosisatoja vallinnutta
käsitystä vastaan Jumalan seitsemän päivän aikana luomasta maailmasta
ihmisineen ja eliöineen. Jean-Baptiste Lamarck ja Erasmus Darwin sekä
muutamat muutkin luonnontutkijat olivat jo aiemmin esittäneet arvelujaan
lajien kehittymisestä, mutta he eivät pystyneet selittämään, miten
evoluutio käytännössä toimisi. Perinteisen käsityksen mukaan maapallon
ajateltiin olevan tasapainoinen, muuttumaton ja Vanhan testamentin
määrittämänä ainoastaan noin 6000 vuotta vanha. Charles Lyellin
geologisen muutoksen teoria kuitenkin vihjasi maailman olevan selvästi
vanhempi, jolloin lajeillakin olisi ollut enemmän aikaa kehittyä.
”Murhan
tunnustaminen” hermostutti Darwinia
Evoluution selittämiseksi ja yleisen maailmankuvan kääntämiseksi
tarvittiin paljon todisteita. Darwinin perustelut olivat mittavia, mutta
silti hän venytti ”Lajien synnyn” julkaisua. Yleisön ja kirkon reaktiot
hermostuttivat häntä. Kerrottuaan tutkimustuloksistaan joillekin
ystävilleen hänestä tuntui, kuin hän olisi ”tunnustanut murhan”. Vihdoin
vuonna 1859 ilmestynyt teos synnytti sensaation. Ensipainos myytiin
loppuun jo julkaisupäivänä, ja kaikilla tuntui olevan mielipide
aiheesta. Kahdessakymmenessä vuodessa Darwin onnistui vakuuttamaan
tiedeyhteisön epäilijät siitä, että evoluutio on tosiasia, mutta monet
eivät hyväksyneet luonnonvalintaa evoluution tärkeimpänä mekanismina.
Darwinin ajatukset evoluutiosta todettiin oikeiksi tieteellisissä
piireissä täydellisesti vasta 1900-luvun puolivälissä, kun
perinnöllisyystieteen ja paleontologian uudet tutkimustulokset tukivat
evoluutioteoriaa.
Evoluutioteorialla
ei ole tieteellistä haastajaa
Darwin
itse arveli, että hänen ihmisen evoluutiota esittelevä, vuonna 1871
ilmestynyt teoksensa ”The Descent of Man” aiheuttaisi eniten kuohuntaa
ja vastaväitteitä. Tiedemiehet ottivat teoksen kuitenkin melko
rauhallisesti vastaan, koska muutkin olivat jo alkaneet pohtia ihmisen
evoluution mahdollisuutta. Ajatus, että ihminenkin on osa eläinkuntaa ja
kehittynyt yhteisistä kantavanhemmista ihmisapinoiden kanssa vähitellen
nykyiseen muotoonsa ei silti tyydyttänyt kaikkia. Evoluutioteoriasta
kiistellään edelleen, mutta vastaväitteet perustuvat enemmänkin
hengellisyyteen ja filosofiaan kuin tieteeseen. Mikään muu tieteellinen
selitys ei ole tähän mennessä haastanut Darwinin perusajatusta
evoluutiosta.
Uskonnon ja
tieteen rauhallinen rinnakkaiselo?
Heti
”Lajien synnyn” ilmestyttyä piispa Samuel Wilberforce hyökkäsi
voimakkaasti Darwinin teoriaa vastaan. Vähitellen Raamattua alettiin
kuitenkin pitää enemmänkin allegorisena kuvauksena kuin kirjaimellisena
totuutena. 1900-luvulla evoluutioteoriaan on suhtauduttu uskonnollisissa
piireissä monin eri tavoin. Jotkut ovat edelleen sitä mieltä, että
kaikki olennot on luotu erikseen sellaisiksi, kuin ne nyt ovat. Toisten
mukaan evoluutio itsessään on Jumalan luoma mekanismi. Paavi Johannes
Paavali II myönsi vuonna 1996, että ”evoluutioteoria ei ole pelkkä
hypoteesi”, eli se voi hänen mukaansa selittää ruumiin ja materiaalisen
maailman kehittymisen, mutta ihmisen sielu on aina Jumalan luoma. Monien
mielestä uskova kristitty voi ongelmitta hyväksyä evoluutioteorian, kun
tiede ja Jumalan sanoma ymmärretään erillisinä ja erilaisina totuuksina.
Charles Darwin ei itse ollut ateisti, vaikka kumosikin tutkimuksillaan
Raamatun luomiskertomuksen maailman synnyn kirjaimellisena selityksenä.
Hän uskoi enemmänkin, että luonnonlait on luotu, ja tiedemiesten tehtävä
on löytää ne ja selvittää niiden toimintaperiaatteet.
Kreationismia ja sosiaalidarvinismia
Fundamentalismin lisääntyminen esimerkiksi Yhdysvalloissa on johtanut
siihen, että evoluutioteorian opettaminen kouluissa on yritetty kieltää,
ja kreationistien tieteelliseksi väittämä teoria älykkäästä
suunnittelijasta (Intelligent Design) on vahvistanut kannatustaan.
Kreationistit eivät kiistä lajien kehittymistä, mutta heidän mukaansa
luonnon monimuotoisuus on syntynyt älykkään suunnittelijan avulla.
Heidän teoriaansa ei voida kuitenkaan kutsua tieteelliseksi, koska sitä
ei pystytä millään keinoin todistamaan. Myös Euroopan neuvosto totesi
julistuksessaan 2007, että jäsenvaltioissa ei pitäisi opettaa
kreationismia vaihtoehtoisena ”tieteenä” evoluutioteorialle. Biologit ja
tiedemiehet ovat hyväksyneet evoluutioteorian jo monia vuosikymmeniä
sitten, mutta suuren yleisön joukossa sen tuntemus on edelleen melko
heikkoa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vuonna 2008 tehdyssä tutkimuksessa
44 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että ihminen on luotu noin
10 000 vuotta sitten.
Vastakohtana evoluutioteorian kieltämiselle on toinen
ääripää, jossa teoriaa on käytetty häikäilemättömästi hyväksi omiin
tarkoitusperiin. Sosiaalidarvinismia leimasi aate ”heikkojen
karsiutumisesta” sekä ajatus ylemmän ihmisrodun luomisesta ja
rotuhygieniasta. Darwin ei kuitenkaan luonut evoluutioteoriaa
sovellettavaksi yhteiskunnassa, vaan sen tarkoituksena oli selittää
biologista monimuotoisuutta. Sosiaalidarvinismissa ihminen, ei luonto,
määrittelee yleensä epäeettisesti, millaiset ominaisuudet se hyväksyy ja
mitkä pyrkii karsimaan. Darwin itse vastusti kaikenlaista alistamista ja
sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta.
|