DARWIN 200+, LAJIEN SYNTY 150+
Darwin – evoluutioteorian isä
Darwinin uraauurtavat ajatukset
Evoluution tunteminen ja tutkiminen on välttämätöntä, jotta biologiasta voitaisiin ylipäätään ymmärtää jotain. Charles Darwin nimetään usein evoluutioteorian kehittäjäksi, mutta samalla tavalla kuin evoluutio jatkuu edelleen, myös sen tutkimus on kehittynyt Darwinin ajoista. Darwin ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen evoluutiosta kiinnostunut tiedemies. Hän kuitenkin keksi ensimmäisenä, miten evoluutio käytännössä tapahtuu ja on tapahtunut. Luonnonvalinnan teoria, jonka mukaan saman lajin yksilöistä vahvemmat ja ympäristöönsä sopeutuvammat selviytyvät ja lisääntyvät, on pätevä edelleen. Darwin myös korosti ensimmäisenä perimän ensisijaista merkitystä hankittuihin ominaisuuksiin verrattuna. Kun vain sopivimmat jäävät eloon, muodostuu lajille perinnöllisyyden avulla sukupolvien myötä uusia ominaisuuksia. Geenien olemassaolosta ja periytymisen monimutkaisista mekanismeista ei tuohon aikaan tosin vielä tiedetty mitään, vaan periytyminen selveni vasta 1900-luvulla Gregor Mendelinin geneettisten kokeiden ja synteettisen evoluutioteorian myötä. Maantieteellisen eriytymisen synnyttämä evoluutio ja elämän puu eli ajatus kaikkien lajien yhteisestä alkuperästä ovat samoin Darwinin keksintöjä. Darwinia kiinnostivat myös eri lajien muuntuminen niiden välisten vuorovaikutussuhteiden perusteella. Madagaskarilaista orkidealajia Tähtikämmekkää tarkastellessaan hän totesi, että kukan pölyttäjähyönteisen imukärsän on oltava yhtä pitkä kuin kukan lähes 30 senttimetrin mittainen kannus . Muut tutkijat olivat epäileväisiä, koska tällaista hyönteistä ei ollut saarella koskaan tavattu. Darwinin ennustus kuitenkin toteutui 40 vuotta hänen kuolemansa jälkeen, kun kyseinen hyönteinen, joka on kiitäjiin kuuluva perhonen, löydettiin (Kuva 2). Se sai lisänimekseen praedicta, ennustettu.
Kuva 2. Madagaskarilainen Xanthopan morgani -kiitäjä, jonka olemassaolon Darwin päätteli Tähtikämmekän rakenteen perusteella jo useita kymmeniä vuosia ennen kuin se tavattiin ensimmäisen kerran.
Erehtyväinen Darwin
Darwin oli tietämätön tai väärässä useidenkin seikkojen suhteen, mutta ne eivät kuitenkaan kumoa hänen muiden tulostensa merkittävyyttä. Hän esimerkiksi uskoi, että hankitut ominaisuudet, kuten painonnostajan hyvät hauikset, voivat periytyä. Teoria kumottiin myöhemmin. Hänen ajatuksiaan ihmislajista ja roduista pidettäisiin nykyaikana melko rasistisina, mutta itse asiassa Darwin oli edistyksellinen. Oman aikansa käsityksistä poiketen hän ei erotellut ”villi-ihmisiä” ja eurooppalaisia eri lajeihin, mutta piti luonnonkansoja kuitenkin alempiarvoisempana rotuna biologisesti ylivoimaisiin eurooppalaisiin nähden. Päiväkirjassaan hän kutsui tapaamiaan alkuasukkaita barbaareiksi, eikä pystynyt kuvittelemaan heitä lähimmäisikseen. Nykyisin ymmärrämme, että kansojen väliset erot ovat enemmänkin kulttuurisia, eivät biologisia, ja että kulttuureja ei voi asettaa paremmuusjärjestykseen keskenään.
Yrjö-kilpikonnan ylhäinen yksinäisyys
Maailmanympärysmatkallaan Darwin tutki tarkasti Galapagossaarten jättiläiskilpikonnien ominaisuuksia ja eroja elinympäristöstä riippuen. Nykyisin nämä kilpikonnat ovat sukupuuton partaalla. Pyydystäminen lihan vuoksi johti kantojen dramaattiseen pienenemiseen, joten 1970-luvulta lähtien konnia ryhdyttiin kasvattamaan Charles Darwin -tutkimusasemalla ja vapauttamaan vähitellen luontoon. Nykyisin saarilla elää noin 20 000 jättiläiskilpikonnaa.
Kaikkein huonoimmin asiat ovat ainoalla alkuperäisellä Pinta-saaren kilpikonnalla, Yksinäisellä Yrjöllä (Lonesome George), joka edustaa yhtä Galapagossaarten jättiläiskilpikonnien kahdestatoista alalajista (Kuva 3). Nimensä konna on saanut amerikkalaisen koomikon George Gobelin esittämän roolihahmon mukaan, ja sitä on kutsuttu maailman harvinaisimmaksi olioksi. Yksinäinen Yrjö on elänyt kasvatusasemalla jo yli 30 vuotta, mutta ei ole onnistunut saamaan jälkeläisiä, vaikka hänen seurakseen on tuotu kaksi Isabelan saarelta kotoisin olevaa samankaltaisen lajin naarasta. Heinäkuussa 2009 toiveet kuitenkin heräsivät, kun tutkijat löysivät konnien karsinasta viisi munaa. Loka-marraskuussa selviää, ovatko munat hedelmöittyneet, ja tuleeko lähes 100-vuotiaasta ja yli 90-kiloisesta Yrjöstä vihdoin pikkukonnien isä.
Kuva 3. "Yksinäinen Yrjö" on ainoa yksilö eräästä Galapagossaarten jättiläiskilpikonnien alalajista.
