Kokonaisarkkitehtuuri

Kokonaisarkkitehtuuri

Kokonaisarkkitehtuurin (KA) tehtävä on yhdenmukaistaa, selkeyttää ja kuvata organisaation rakenteita ja toimintaa. Kokonaisarkkitehtuuri pyrkii myös kuvaamaan toimintojen ja vaatimuksien välisiä riippuvuuksia. Kokonaisarkkitehtuuria voidaan hyödyntää esimerkiksi tietojärjestelmän tai teknologian uudistamisessa, kilpailutuksessa, toiminnan muutoksessa ja strategiatyössä.

Kokonaisarkkitehtuuri auttaa organisaatioita tekemään strategisia päätöksiä, kuten investointeja uusiin teknologioihin, tietojärjestelmiin tai liiketoimintaprosesseihin. Se myös helpottaa eri osastojen välistä yhteistyötä ja kommunikaatiota, sillä se tarjoaa yhteisen kielen ja ymmärryksen organisaation toiminnasta ja tavoitteista.

Kokonaisarkkitehtuuri ei rajoitu pelkästään teknologiaan, vaan se kattaa laajasti organisaation eri osa-alueita ja niiden välisiä suhteita. Se voi auttaa organisaatiota parantamaan tehokkuuttaan, innovaatiotaan, sekä kykyään vastata muutoksiin nopeasti ja joustavasti.

Mikä on kokonaisarkkitehtuurin linjausprosessi?

Kokonaisarkkitehtuurin linjausprosessilla pyritään standardoimaan organisaation järjestelmäpalveluita toteuttavia järjestelmiä ja teknologioita. Linjausprosessi auttaa tunnistamaan muutoksen toiminnalliset, teknologiset ja tietovarannolliset tarpeet. Linjausprosessin yhteydessä arvioidaan myös järjestelmän tai teknologian tietoturvaan ja -suojaan liittyvät asiat.

Yliopiston käyttämät järjestelmät vaativat ehtojen täyttyessä linjauskäsittelyn, mutta sovellukset eivät. Näin erotat sovelluksen ja järjestelmän:

Sovellus (Software)

Asennetaan käyttäjän tietokoneeseen ja on käyttäjän hallittavissa.
Toimii käyttäjän tietokoneen välimuistista.
Esimerkkejä sovelluksista: Photoshop, Microsoft Office, SPSS, GIMP, Pro Tools, AutoCAD, Visual Studio, PyCharm
Puhekielessä puhutaan usein "työpöytäsovelluksesta" tai "ohjelmasta".

Järjestelmä (Application Component)

Tarjotaan keskitetysti käyttäjälle Internet-selaimessa tai mobiilikäyttöliittymässä.
Käyttöoikeuksien ja järjestelmän hallinta tapahtuu keskitetysti konesalista.
Esimerkkejä järjestelmistä: ROTI, SISU, Facebook, Microsoft O365, Optima, SOLE
Puhekielessä puhutaan usein ”palvelusta”.

Järjestelmäpalveluiden, järjestelmien ja teknologian välinen suhde

Järjestelmäpalvelut, järjestelmät ja teknologiat liittyvät toisiinsa. Näiden välisiä riippuvuuksia voidaan osoittaa kuvan osoittamalla tavalla. Kuvassa on myös esimerkkejä järjestelmäpalveluista, järjestelmistä ja teknologioista.

Kuvassa on esimerkkejä järjestelmäpalveluista, järjestelmistä ja teknologioista. — Järjestelmäpalvelun, järjestelmän ja teknologian välinen suhde.

Linjausprosessi päättyy kokonaisarkkitehtuurin ohjausryhmän tai yliopiston johtoryhmän tekemään linjauspäätökseen. Linjauspäätöksen mukaan järjestelmä tai teknologia voi olla:

Pakollinen
Pakollisen järjestelmän käyttötarkoitukseen ei saa käyttää muita järjestelmiä. Esimerkiksi kirjanpito tehdään ainoastaan SAP talous -järjestelmässä.
Suositeltava
Suositeltava järjestelmä on Digipalveluiden tukema. Järjestelmä on tietoturvallinen ja tietosuojan näkökulmasta kunnossa. Järjestelmä on integroitu JYU:n muihin järjestelmiin. Esimerkiksi Moodle on suositeltava oppimisympäristö. Suositeltavan järjestelmän rinnalla saa samaan käyttötarkoitukseen käyttää myös muita järjestelmiä.
Sallittu
Sallittua järjestelmää saa käyttää, mutta se ei ole Digipalveluiden tukema. Järjestelmää ei ole mahdollisesti tarkistettu tietoturvan ja -suojan osalta eikä sitä ole integroitu JYU:n muihin järjestelmiin. Esimerkki sallitusta järjestelmästä on Pedanet.
Käyttöä ei suositella
Järjestelmä, jonka käyttöä ei suositella, voi olla esimerkiksi teknologialtaan vanhentunutta. Järjestelmässä voi olla tietoturvaan tai -suojaan liittyviä puutteita tai sen käyttö voi aiheuttaa muita ongelmia organisaation toiminnalle. Digipalvelut ei vastaa järjestelmän toimivuudesta.
Kielletty
Järjestelmää ei saa käyttää.

Milloin teknologia tai järjestelmä tulee viedä kokonaisarkkitehtuurin linjausprosessiin?

Jyväskylän yliopiston kokonaisarkkitehtuurin ohjausryhmä on päättänyt 1.9.2019, että järjestelmä tai teknologia tulee viedä linjausprosessiin mikäli yksi tai useampi seuraavista ehdoista täyttyy:

Teknologia:

Teknologia ei ole Jyväskylän yliopiston käytössä tai nykyisten arkkitehtuurisuositusten mukainen.
Teknologia vaikuttaa useiden yliopiston järjestelmien toimintaan.

��ä��ٱ��ä:

Järjestelmän toteuttamaan järjestelmäpalveluun on jo järjestelmä käytössä tai linjattuna.
Järjestelmän hankintahinta ylittää yliopistolle asetetun hankinnan kilpailutusrajan.
Järjestelmän käyttöönotto aiheuttaa merkittäviä muutoksia yliopiston ydintoimintaan (tutkimus ja koulutus).
Järjestelmässä tuotetaan, käsitellään tai arkistoidaan henkilötietoa tai arkaluonteista tietoa.
Järjestelmä vaikuttaa yli 300:n työntekijän työhön.
Järjestelmä vaikuttaa yli 1000:n opiskelijan opiskeluun.

Huom. Jyväskylän yliopiston teknologia- ja järjestelmähankinnat hyväksyy digijohtaja Ari Hirvonen. Hankinnan yhteydessä tulee informoida digijohtajaa ja yliopiston pääarkkitehtia. Myös linjaamattomat järjestelmät ja teknologiat tulee viedä yliopiston kokonaisarkkitehtuurijärjestelmään.

Jyväskylän yliopiston arkkitehtuuriperiaatteet

Laatinut digijohtaja Ari Hirvonen ja pääarkkitehti Ari Lehtiö.

Periaate	Selitys	Perustelu
Periaatteita on noudatettava	Arkkitehtuuriperiaatteet koskevat kaikkea yliopiston toimintaa. Arkkitehtuuriperiaatteita on noudatettava.	Keskeinen periaate, johon kaikkien on sitouduttava. Ilman tätä arkkitehtuuriperiaatteilta häviää pohja.
Suunnittele arkkitehtuuri strategialähtöisesti	Arkkitehtuurin tulee tukea strategioiden toiminnallisten tavoitteiden toteutumista	Arkkitehtuurilla tuetaan organisaation toiminnan kehitystä kohti tavoitetilaa sekä tavoitetilaa tukevien tietojärjestelmäkokonaisuuksien hallittavuutta. Strategisten tavoitteiden tulee heijastua toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia-arkkitehtuureissa. Arkkitehtuurin kehittämisen ja ylläpidon tulee olla pysyvä ja jatkuvasti kehittyvä osa organisaation toimintaa. Laadittua arkkitehtuuria on noudatettava.
Yhtenäistä teknologia-arkkitehtuuri	Yhtenäiseen teknologia-arkkitehtuuriin on pyrittävä. Käytä teknologioita, jotka takaavat kokonaisuuden ja sen osien yhteentoimivuuden, tehokkuuden, taloudellisuuden, kehitettävyyden sekä ylläpidettävyyden. Yhteisesti sovittuja ja yleisiä standardinmukaisia teknologiaratkaisuja on käytettävä.	Poikkeavien teknologioiden ylläpito tuo lisäkustannuksia ja erilaisten ympäristöjen ylläpitäminen edellyttää erityisosaamista. Yhtenäiset tekniset ympäristöt ja yhtenäinen teknologiakehikko helpottavat mm. vaikutusten arviointia koskien kokonaiskustannuksia, testauksen toteuttamista ja hankintamenettelyitä. Yhtenäinen teknologia-arkkitehtuuri parantaa sovelluksille ja käyttäjille annettavan tuen laatua. Yhtenäisellä teknologia-arkkitehtuurilla tarvitaan rajatumpaa osaamista ja vähemmän ylläpidettäviä tukipalveluita. Eri teknologioiden suuri määrä ja teknologiamuutosten nopeus tekevät teknologioista vaikeasti hallittavan kokonaisuuden.
Varmista yhteentoimivuus	Tietojärjestelmien on tuettava toimintojen yhteentoimivuutta ja mahdollistettava tarvittava tietojen yhteiskäyttö. Yhteentoimivuuden vaatimus koskee myös palveluita, tuotteita ja laitteita. Tietojärjestelmien arkkitehtuurien ja standardien mukaisuus sekä yhteentoimivuus muiden tietojärjestelmien kanssa tulee varmistaa. Tietojärjestelmien avoimiin ja dokumentoituihin rajapintoihin sekä yleisiin standardeihin tulee kiinnittää erityistä huomiota.	Arkkitehtuurien kehittämistyön yksi lähtökohta on tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistaminen. Tietojärjestelmien yhteentoimivuudella parannetaan kokonaisetua ja järjestelmien avulla käsiteltävien tietojen yhteiskäyttöisyyttä. Tietojärjestelmän tarkastelu arkkitehtuurien, standardien ja rajapintojen näkökulmasta on käyttökelpoinen keino yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Standardien mukaiset rajapinnat varmistavat jatkuvuuden. Standardit ovat riippumattomia toimittajista sekä tukevat monitoimittajaympäristöä ja toimittajien tuotteiden integrointia.
Pidä arkkitehtuuri yksinkertaisena	Arkkitehtuurin tulee olla yksinkertaista, jotta kokonaisuutta pystytään hallitsemaan	Arkkitehtuurit on jäsennettävä hallittaviksi kokonaisuuksiksi. Yksinkertainen arkkitehtuuri on helpompi hallita ja siten se tukee paremmin toiminnassa tapahtuvia muutoksia, uusia teknologiaratkaisuja sekä toimittaja- ja palveluntuottajamuutoksia.
Kehitä toimintamallia asiakaslähtöisesti	Julkisen hallinnon tulee palvella asiakkaiden tarpeita. Kaikilla on oltava mahdollisuudet saada julkista palvelua.
Tunnista palveluiden omistajat	Tunnistetuilla ja kehitettävillä palveluilla tulee olla omistajat.
Pyri mobiilisaatavuuteen	Kaikki tärkeät ja laajasti käytettävät palvelut pyritään saamaan mobiilisti saataville teknologian mahdollisuudet ja rajoitteet huomioiden.