Ylistönrinteellä ja Kuokkalan kuusamissa asustelee uhanalainen perhoslaji
Kesällä 2020 Ylistönrinteen kampuksella tehtiin ensimmäistä kertaa havainto harvinaisesta perhoslajista, kun bio- ja ympäristötieteen laitoksen yliopistonlehtori Anssi Vähätalo tunnisti kuusamien lehtiin ilmestyneet jäljet kesäkuusamahitukoin toukkien tekemiksi. Havainto oli ensimmäinen Pohjois-Hämeen eliömaakunnasta. Ensihavainto Suomesta on vuodelta 1918 Helsingistä. Kesäkuusamahitukoi (Perittia herrichiella) on harvinainen, siipiväliltään noin kahdeksan millimetrin kokoinen perhonen, joka voi elää koko toukka-aikansa yhdellä samalla kuusaman lehdellä.
– Kesäkuusamahitukoin syömäjäljen tunnistaa siitä, että se syö lehden sisältä kaiken vihreän, jolloin lehteen muodostuu laajentunut läpikuultava laikku. Toukan uloste kertyy syömäjäljen sisään ja näkyy tummana vyöhykkeenä laikun sisällä, kertoo Vähätalo.
Täysikasvuinen toukka voi koteloitua kuusaman oksan kaarnan alle ja aikuiset perhoset lentävät alkukesästä kuusamapensaiden tuntumassa. Lajia voi olla kuitenkin vaikeaa huomata, koska perhoset ovat niin pieniä. Lajin tunnistettava syömäjälki onkin ollut avainasemassa lajin havainnoinnissa. Kuokkalassa paikalliset alan harrastajat ovat tehneet kesäkuusamahitukoista runsaasti lisää havaintoja.
Vuoden 2019 uhanalaisuusarvioinnissa kesäkuusamahitukoi arvioitiin vaarantuneeksi lajiksi ja se on kiireellisesti suojeltavien lajien listalla. Keskeisintä kesäkuusamahitukoin suojelussa on lajin ravintokasvin eli kuusaman säästäminen metsänkäsittelyssä. Koska perhoset yleensä suosivat valoa ja lämpöä, myös avoimuuden lisääminen saattaa hyödyttää kesäkuusamahitukoita.
– Jos lehtomaista kuusamarinnettä joudutaan raivaamaan esimerkiksi rakentamisen tieltä, kuusamaistuksilla voidaan yrittää korvata rakennetulta alueelta tuhoutunut kesäkuusamahitukoikanta. Jyväskylän Ylistönrinteen kampus on tästä esimerkki. Kesäkuusamahitukoi nimittäin esiintyy runsaana kampuksen kuusamaistutuksissa, kertoo Vähätalo.