Ģ��ֱ��

Vanhempien epätyypilliset työajat, esimerkiksi iltaisin, öisin ja viikonloppuisin, voimistavat perheiden arjessaan kohtaamia haasteita. Erityisen hankalassa tilanteessa ovat yksinhuoltajaäidit, jotka ovat usein pääasiallisessa vastuussa työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta.

Sanna Moilasen väitöskirjatutkimus selvittää, kuinka epätyypillisinä aikoina työskentelevät yksinhuoltajaäidit Suomessa, Alankomaissa ja Iso-Britanniassa kokevat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen. Lisäksi tutkimuksessa verrataan yksinhuoltajaäitejä niihin äiteihin, jotka elävät kahden vanhemman perheissä.

Naisten epätyypillisten työaikojen yleisyydestä huolimatta niiden vaikutuksia perhe-elämään on tutkittu Suomessa huomattavan vähän. Euroopassa aihetta tarkastelleet tutkimukset ovat selvittäneet ilmiötä lähes yksinomaan kahden vanhemman perheissä.

Aika ei tunnu riittävän lapsille 

– Yksinhuoltajaäidit kokivat epätyypilliset työajat ensisijaisesti haasteena työn ja perhe-elämän yhteensovittamiselle. Kaikissa tutkimusmaissa työajat koettiin ongelmallisena sekä lastenhoidon järjestämiselle että ajan riittämiselle, Moilanen kuvailee.

Epätyypillisinä aikoina työskentelevät yksinhuoltajaäidit kokivat erityisen voimakkaasti aikaperustaista työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta aiheutuvaa rooliristiriitaa. Äideistä tuntui, ettei heillä epätyypillisinä aikoina työskennellessään ole tarpeeksi aikaa lapsille tai kotitöille. Osa koki myös vaikeana sen, etteivät he voi olla läsnä lapsilleen iltaisin, viikonloppuisin tai öisin, jotka on perinteisesti nähty perheen kanssa kotona vietettävänä aikana.

Lisäksi monet, etenkin vuorotyötä tekevät suomalaiset yksinhuoltajaäidit olivat huolissaan lastensa hyvinvoinnista. Yhtäältä huolta aiheuttivat esimerkiksi lasten epäsäännölliset vuorokausirytmit ja rutiinien rikkoutuminen, pitkät vuoropäiväkodissa vietetyt hoitoajat sekä perheajan vähäisyys. Toisaalta työ koettiin omalle hyvinvoinnille tärkeäksi, ja äidit olivat luovia ratkaistessaan arjen monitahoisia vaatimuksia.

Tuki tärkeää perheiden hyvinvoinnille

Työ on yksinhuoltajaäideille monella lailla tärkeää, mutta Moilasen väitöstutkimus osoitti, että epätyypilliset työajat voimistavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haastavuutta. Työ- ja perhepoliittiset keinot ovatkin ratkaisevia yksinhuoltajaperheiden arjen sujuvuuden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

– Esimerkiksi laadukkaan varhaiskasvatuksen saatavuus myös epätyypillisinä aikoina ei vain mahdollista äitien työssäkäyntiä, vaan tarjoaa myös lapselle turvallisen ja hänen kehitystään ja hyvinvointiaan tukevan hoitoympäristön. Olisi erityisen tärkeää taata lastenhoidon saatavuus myös pienille, kouluikäisille lapsille, Moilanen toteaa.

Lisäksi valtion tulisi tukea työnantajia tarjoamaan perheystävällisiä työaikakäytäntöjä: esimerkiksi työaikajoustoin, työvuorojärjestelyin ja osa-aikatyöllä voitaisiin helpottaa äitien työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, mutta samalla työstä tulisi saada riittävä toimeentulo.

Väitöskirjatutkimus on osa laajempaa Suomen Akatemian rahoittamaa kansainvälistä Perheet 24/7 -tutkimushanketta, jossa tarkastellaan vanhempien epätyypillisten työaikojen yhteyksiä lasten hyvinvointiin ja perheiden arkeen kolmessa Euroopan maassa.

KM Sanna Moilasen kasvatustieteen väitöskirjan ”Managing the ’Triple Demand’: Lone Mothers’ Nonstandard Work Hours and Work–Family Reconciliation” tarkastustilaisuus pidetään 21.9.2019 Seminaarinmäellä S 212 (yliopiston vanhassa juhlasalissa) Vastaväittäjänä toimii professori Wen-Jui Han (New York University) ja kustoksena professori Marja-Leena Laakso (Jyväskylän yliopisto).

������ä�پ����dz�

Sanna Moilanen, sanna.k.moilanen@jyu.fi, +358 50 494 6979

Taustatiedot

Sanna Moilanen (os. Soikkeli) kirjoitti ylioppilaaksi Joensuun Lyseon lukiosta keväällä 2006. Kasvatustieteen maisteriksi hän valmistui vuonna 2012 Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan kasvatustiede. Valmistumisensa jälkeen Moilanen aloitti tohtoriopinnot ja väitöskirjatutkimuksen Suomen Akatemian rahoittamassa Perheet 24/7 -tutkimushankkeessa.

Väitöskirjaansa Moilanen on työstänyt Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella tohtorikoulutettavan työsuhteisessa tehtävässä sekä Emil Aaltosen säätiöltä, Oskar Öflundin säätiöltä, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiöltä sekä suomalaiselta Konkordia-liitolta saamiensa apurahojen turvin. Lisäksi hän on työskennellyt projektitutkijana Student Life sekä CHILDCARE -tutkimushankkeissa Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella. Tällä hetkellä Moilanen työskentelee yliopistonopettajana Jyväskylän yliopiston Avoimessa yliopistossa sekä kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa.

Julkaisun tiedot

Väitöskirja on julkaistu verkkojulkaisusarjassa JYU Dissertations numerona 112, Jyväskylä 2019. ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-7832-7 (PDF). Julkaisu on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa osoitteessa (PDF).