Ä¢¹½Ö±²¥

International Investigation of Parental Burnout (IIPB) -tutkimukseen osallistui yhteensä 17,409 vanhempaa 42 eri maasta. Tulokset osoittivat, että vanhemmuuden uupumuksen esiintyvyydessä oli huomattavia eroja maiden välillä. Maiden välisiä eroja uupumuksessa selittivät kulttuuriset arvot: yksilökeskeisissä eli individualistisissa maissa uupumusoireet olivat tyypillisempiä kuin yhteisöllisissä maissa. Lisäksi vakavaa, viikoittain esiintyvää uupumusta esiintyi yleisemmin yksilökeskeisissä maissa.

– Yksilökeskeisyys voi tarkoittaa myös yksinäisyyttä. Esimerkiksi suomalaisvanhemmat kertoivat avoimissa vastauksissaan olevansa usein hyvin yksinäisiä ja vailla luontaisia tukiverkkoja, dosentti Matilda Sorkkila Jyväskylän yliopistosta kertoo. Hän vastaa yhdessä professori Kaisa Aunolan kanssa Suomen osuudesta kansainvälisessä tutkimuskonsortiossa.

– On mahdollista, että yhteisöllisemmissä kulttuureissa koko suku osallistuu lasten kasvattamiseen ja ihmiset tukevat enemmän arjessa toisiaan. Suomessa pyritään usein selviytymään yksin, eikä lähipiiristä välttämättä edes tarjota apua.

Suomalaisvanhemmat uupuneimpien joukossa

Yksilökeskeisyydellä oli suurempi rooli vanhempien uupumuksen selittäjänä kuin muilla kulttuurisilla arvoilla, maiden välisillä taloudellisilla eroilla tai yksilöön ja perheeseen liittyvillä taustatekijöillä.

– Vanhemmuuteen panostaminen on länsimaissa viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt. Länsimaiset kulttuuriarvot saattavat omalta osaltaan olla luomassa vanhemmille paineita ja stressiä, Aunola pohtii. – Intensiivinen vanhemmuus ja tietynlainen suoritus- ja kilpailukeskeisyys voivat lisätä kokemusta ulkoapäin tulevista epärealistisista odotuksista.

Suomalaisvanhemmat olivat kansainvälisten vertailujen näkökulmasta uupuneimpien vanhempien joukossa. Suomea enemmän vanhemmuuden uupumusta raportoitiin ainoastaan Puolassa, Belgiassa, Egyptissä, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Sveitsissä. Vähäisintä vanhemmuuden uupumus oli Aasian maissa. Kaikista vähiten uupumusta raportoitiin Thaimaassa.

Naapurimaan kulttuurillisista yhtäläisyyksistä huolimatta ruotsalaisvanhemmat olivat merkittävästi vähemmän uupuneita kuin suomalaisvanhemmat, ja vertailuissa vasta sijalla 21.

– Ruotsi ja Suomi ovat perhepolitiikaltaan hyvin samanlaisia, joten tätä tulosta ei ole ihan helppo selittää, Sorkkila pohtii. – On mahdollista, että esimerkiksi Ruotsissa runsaammin käytetyt isien vanhempainvapaat selittävät osittain tätä, mutta tarkempia jatkotutkimuksia joka tapauksessa tarvitaan.

Kansainvälinen tutkimus tarkastelee jatkossa korona-aikaa

Kansainvälistä konsortiota johtavat professorit Isabelle Roskam ja Moira Mikolajczak Louvainin Katolisessa yliopistosta, Belgiasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin vuonna 2018 ja analyysit toteutettiin monitasomallinnusta hyödyntäen. Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi Affective Science -lehdessä.

Jatkossa konsortio tulee tarkastelemaan myös korona-ajan vaikutuksia vanhempien jaksamiseen ja hyvinvointiin eri maiden ja kulttuurien välillä. Uuteen hankkeeseen on kerätty aineistoa maailmanlaajuisesti vuonna 2020.

– On mielenkiintoista tarkastella, onko esimerkiksi sulkutoimien tai eristäytymisen vaikutus ollut erilainen yksilö- tai yhteisökeskeisissä kulttuureissa, Aunola ja Sorkkila pohtivat. Suomalaisvanhempien osalta uupumuksen on jo havaittu lisääntyneen entisestään poikkeusaikana.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:

Dosentti Matilda Sorkkila
p. +358 408054709, matilda.sorkkila@jyu.fi

Professori Kaisa Aunola
p. +358 408053481, kaisa.aunola@jyu.fi

Tutkimusartikkeli: IIPB Consortium. (In press). Parental burnout around the globe: A 42-country study. Affective Science.